FOMO TO JOMO

FOMO TO JOMO

For the english translation, scroll down.   Kaikki tiedämme, miten älylaitteet ottavat yhä enemmän valtaa meistä ja elämistämme. En kiistä, etteivätkö ne tekisi monesta asiasta helpompaa ja mahdollistavat paljon asioita, mutta meidän pitää ymmärtää, miten niitä käyttää ja miten koukuttavia ne oikein ovat. On tutkittu, ettei ihminen jaksa olla montaa minuuttia katsomatta kännykkää. Toiminnosta on tullut automaatio ja meitä ohjaa ajatus FOMO, eli fear of missing out. Ahdistus jäädä paitsi jostain. Vähän sama tunne, kun nuorempana ei mennyt baariin perjantai tai lauantai-iltana ja mietitytti, että mistäköhän kivasta sitä oli jäänyt paitsi. Tämä tunne pakotti usein lähtemään väsymyksestä huolimatta. Haluamme olla kehityksessä mukana, ajan hermolla ja tehdä montaa asiaa kerrallaan. Pitää yhteyttä ystäviin, lukea päivän polttavimmat uutiset ja twiitit, vastata emailehin, mutta unohdamme sen, että meillä on kuitenkin käsillä vain tämä hetki. Hetki, josta emme osaa enää nauttia, kun kiirehdimme jo seuraavaan. Kuvittelemme olevamme yhteyksissä ihmisiin somen välityksellä, mutta todellisuudessa oikea ihmisikontakti puuttuu. Myönnän itse, että olen joutunut toppuuttelemaan itseäni siitä, että osaisin pysähtyä hetkeen ja olla ilman älylaitetta, varsinkin, jos kyseessä on tärkeä hetki läheisten tai ystävien kanssa. Osa puolustautuu sillä, että älylaitteiden käyttö voi olla myös rentouttavaa. Totta sekin, mutta uskallan väittää, että moni menettää palasen tärkeistä hetkistä, kun keskitymme hetkestä nauttimisen sijaan kännykän selailuun. Joskus jopa tarve kuvien ottaminen menee tilanteista ja hetkistä nauttimisen edelle. Onneksi kehitys kehittyy ja tilalle on tullut myös vastakkaisia ajatuksia. JOMO eli joy of missing out tarkoittaa sitä, että haluaa irtautua hetkeksi älylaitteista ja teknologiatulvasta. Ajatuksena on se, että ehtisimme olemaan läsnä oikeissa vuorovaikutustilanteissa enemmän ja aikaa jäisi muille tärkeille asioille, kuten perheelle,harrastuksille tai vaan sille, että olisimme tekemättä mitään tai jopa...
Mittaaminen oman kehon kuuntelun tueksi – Tracking to support the listening of our body

Mittaaminen oman kehon kuuntelun tueksi – Tracking to support the listening of our body

Luin Helsingin Sanomista mielenkiintoisen artikkelin itsensä mittaamisesta. Aihe on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan ja Natasha Shüll toi mielenkiintoisia näkemyksiä asiasta esille. Olen ammatissa saanut seurata läheltä erilaisten äly-ja mittauslaitteiden sekä aktiivisuusmitareiden käyttöä ja tutustunut hyvin moneen erilaiseen laitteeseen. Minulla ei ole kaupallista yhteistyötä minkään brändin kanssa, joten tämä ei ole mainosblogi. Mittauslaitteiden antama data ei ole mikään absoluuttinen totuus ja niitä pitää osata käyttää oikein. Ihmisen mittaaminen on kehittynyt ja uusia yhä hienompia laitteita ilmestyy markkinoille. Laitteita voidaan integroida useiden sovellusten kanssa, jolloin saadaan monipuolisesti tietoa omasta terveydestä. Asiassa on hyvin monta erilaista näkökulmaa, joita tulisi ottaa huomioon. Ihan ensimmäiseksi erilaiset käyttäjäryhmät tulisi erotella toisistaan, sillä näillä on erilaiset tarpeet. Urheilijoiden tulee kyetä suoriutumaan huipputasolla, joihin mittausvälineet antavat erinomaista dataa ja apuvälineitä. Palautumisen taso, sykkeet, unen määrä ja  energiankulutus ovat olennaisia asioita suorituskyvyn optimoinnin kannalta ja siihen erilaiset mittauslaitteet antavat todella suuren hyödyn. Firstbeat, Omegawave ja nykyiset suuren brändit kuten Oura, Polar, Garmin ja Suunto ovat urheilijan tärkeitä apuvälineitä kohti menestystä. Urheilijan ja valmentajan ei tarvitse enää arvuutella, missä mennään, vaan laitteet antavat tärkeää dataa siitä, mikä on harjoittelun vaikutus. Urheilijan motivaatio ja kova tahtotila voivat johtaa siihen, että tehdään liikaa, jolloin mittarit kertovat, milloin tulisi oikeasti levätä harjoituksen sijaan.  Sekä urheilijoiden että etenkin kuntoilijoiden on syytä kuitenkin muistaa, että ilman hienoja mittausvälineitä on pärjätty ennenkin, joten kehon kuuntelu on erittäin tärkeä taito, mitä ei tulisi unohtaa. Aloitteleville kuntoilijoille tai liikkumattomille,  jotka eivät ehkä osaa kuunnella omaa kehoaan niin hyvin, mittauslaitteet voivat opettaa juuri näitä taitoja. Kun mittari näyttää, että nukumme huonosti, voimme tunnustella miltä se tuntuu kehossa. Kun taas nukumme pari tuntia enemmän, miltä silloin tuntuu ja mitä mittari...
Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

English translation available if you scroll down Olen kirjoittanut lähinnä liikunnasta, ravinnosta ja henkisestä hyvinvoinnista, mutta hyvinvointi ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, joten päätin kirjoittaa hieman erilaisesta aiheesta. Helsingin sanomat teki niukkuuskyselyn talousahdingossa elävistä ihmisistä. Miten tämä on mahdollista maailman onnellisimmassa maassa?? Rupesin miettimään asioita ja mieleeni tuli hyvin ristiriitaisiakin ajatuksia liittyen taloudelliseen niukkuuteen. Toisaalta olen sitä mieltä, että tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti ja eriarvoisuus kasvaa, mutta otin kuitenkin hieman erilaisen näkemyksen asiaan, sillä olen nähnyt läheltä ihmisiä paljon vaikeammissakin tilanteissa, kuin Suomessa parhaillaan kuvaillaan. Mietin kovasti mistä suomalaisten tyytymättömyys, synkät mielikuvat sekä ajatukset oikein kumpuavat. Suomalaista mentaliteettia kuvastaa kateus ja negatiivisuus. Uskallan väittää, että asenteella ja mielialalla on paljon tekemistä sen kanssa, miten pahaksi oma niukka taloudellinen tilanne koetaan. Vertaamme itseämme muihin ja koemme sisäistä huonommuudentunnetta. Kun jatkuvasti korostamme Suomen erinomaisuutta, onnellisuutta ja sitä, että meillä on asiat hyvin, voi jollekin olla vaikea hyväksyä, etteivät asiat olekaan omassa elämässä niin hyvin. Koetaan, että ollaan epäonnistuneita, kun ei pärjätä hyvinvointivaltiossa niin kuin pitäisi ollakseen kunnon kansalainen. Oma tilanne tuntuu pahemmalta mitä se todellisuudessa on, sillä vertaamme itseämme parempituloisiin tai menestyjiin. On totuttu elämään hyvinvointivaltion tietyntasoista elämää, josta joudutaankin ehkä elämänmuutosten myötä tinkimään. Niukka elämä ja luottotietojen menetys hävettää ja tuntuu pelottavalta maassa, jossa taloudellista turvaa ja hyvätuloisuutta ihannoidaan. Suomessa hävetään sitä, ettei ole varaa tai podetaan syyllisyydentuntoa veloista tai maksamattomista laskuista. Kun ihminen ei ole joutunut oikeasti kokemaan äärimmäistä taloudellista tiukkuutta, tulotason äkillinen pienentyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, koska suomessa korostetaan niin paljon taloudellisen turvan tärkeyttä ja rahan merkitystä. Suomalaisten arvomaailmassa rahalla ja taloudellisella turvalla on liian suuri merkitys. Yhteiskunnassamme onnellisuus liitetään ajatukseen, että pitää pystyä elämään tietyntasoista elämää, jossa määrätyt asiat ovat turvattuja....
Matcha-tahini valkosuklaa – Macha tahini white chocolate

Matcha-tahini valkosuklaa – Macha tahini white chocolate

Löysin tämän reseptin Whole Foodsin sivuilta. Taas jälleen kerran helppo ohje, vaikka jännitin kovasti macha viivojen tekemistä. Hieman erilainen resepti verrattuna perus joulusuklaaresepteihin.   300 g valkosuklaata 1 tl machajauhetta 1 rkl vaaleaa tahinia Sitruunankuorta   Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoittele ajoittain. Sekoita machajauhe ja tahini keskenään. Vuoraa vuoka leivinpaperilla ja kaada sulatettu suklaa vuokaan ja tasoita lusikalla. Tiputtele macha tahini pisteitä valkosuklaan joukkoon ja vedä voiveitsellä kahdeksikon muotoista liikerataa pisteestä. Raasta pinnalle sitruunankuorta. Laita pakkaseen tunniksi.     Translation: MACHA – TAHINI WHITE CHOCOLATE   I found this recipe in Whole Foods pages. It’s again very easy and a bit different from the normal chocolate recipes.   1,5 cup white chocolate 1 tbs tahini 1 tsp macha powder lemon zest   Chop the chocolate in a bowl and set the bowl in a pan with boiling water. Take care that the bottom of the bowl doesn’t touch the pan. Add a baking sheet on a tray and add the white chocolate. Mix the tahini and macha powder. Drop some dots of macha tahini mixture on the top of the white chocolate and draw circles and lines from the dots with a butter knife. Grate some lemon zest on top and freeze for an hour.    ...
Salmiakki- appelsiini tähtitortut – Liquorice orange star tarts

Salmiakki- appelsiini tähtitortut – Liquorice orange star tarts

Löysin Yhteishyvä lehdestä mielenkiintoisen ohjeen. Joulutortut, jossa on täytteenä turkinpippuri- appelsiini marmeladia. Todella extreme ohje, mutta itseasiassa herkullinen. 4 torttutaikinalevyä puolikas pussillinen turkinpippureita 1 dl appelsiini marmeladia 1 kananmuna 1 rkl tomusokeria Jauha turkinpippurit ihan pieneksi. Säästä rouhetta 1 rkl torttujen pinnalle. Sulata torttutaikinalevyt. Sekoita appelsiinimarmeladi ja turkinpippurirouhe. Leikkaa taikinalevyt neliöiksi ja valmista tortut perinteiseen tyyliin. Voitele kananmunalla. Laita lusikallinen marmeladia tortun keskelle. Pidä uunissa 225 asteessa 15 minuuttia. Jäähdytä tortut ja ripottele rouhetta ja tomusokeria päälle.             Translation: LIQUORICE STAR TARTS I found a special recipe for the traditional Finnish christmas star tarts. Instead of plums the jam is made of liquorice and orange. Tart dough plates half a bag of hard liquorice candies 1/2 cup orange marmalade 1 egg 1 powder sugar Crush the candies and leave one table spoon a side for the topping. Melt the dough plates. Cut it into squares and turn every other corner inside (picture). Egg the stars and add the liquroice orange marmalade in the middle. Bake in oven for 10-15 minute in 375 F. Chill and add the crush and powder sugar on top.  ...
Aika palautua – It’s time for recovery

Aika palautua – It’s time for recovery

Olen aiemminkin kirjoittanut aiheesta uni ja palautuminen, mutta näin joululoman alla ajattelin hieman kirjoittaa aiheesta uudestaan. Huomaan itse, että kiire on ollut marraskuusta tähän päivään aika kova. Jotenkin sitä valmistautuu pidempään lomaan ja haluaa saada asiat tehtyä. Huomaan, että lepo ja palautuminen sekä yöllä, että päivällä on ollut keskinkertaista. Aamulla on pitänyt herätä aikaisin, päivät ovat menneet työn vauhdissa ja loput työt ovat usein jääneet illaksi tehtäväksi. Olen oppinut tunnistamaan, milloin stressi alkaa vaivamaan, kun heräilen 4-5 aikaan aamuyöstä ihan virkeänä, vaikka yöunien kokonaiskesto on ollut reilusti alle 7 tuntia. On selvää, että joskus elämässä tulee eteen hektisempiä vaiheita, jolloin lepo ja palautuminen jäävät vähemmälle. Se on ihan normaalia. Olen käynyt itseni kanssa keskustelun, ettei pitkään kyseistä tilaa voi jatkaa. Muita merkittäviä asioita, joita olen pistänyt merkille on, että ruokahalu on selkeästi erilainen näinä päivinä. Illalla nälkä jatkuu napostelunälkänä, vaikka söisi normaalin päivällisen. Unen puutteessa elimistössä erittyy vähemmän leptiiniä ja enemmän greliiniä, mikä saattaa olla yksi syy ruokahalun lisääntymiseen. Eli pitkäaikaisen levon puutteessa, paino alkaa helposti salakavalasti nousemaan, vaikka liikkuisi normaalisti. Olen myös kireämpi tällaisina päivinä. Tuntuu, että pienetkin asiat tuntuvat ärsyttävän ja pinna on paljon lyhyempi. Myös vaativa aivotyö on haastavampaa.  Tuntuu, että ajatus katkeilee ja muisti pätkiin. Huomaan siis merkittävää suorituskyvyn ja mielialan laskua sekä elimistön toiminnan muutoksia. Teemme töitä enemmän ja nukumme vähemmän kun koskaan ja ruutuaika lisääntyy. Haluamme olla tehokkaita, treenata ja saada asioita aikaan, mutta pyhitämme levolle ja palautumiselle aikaa yhä vähemmän aikaa. Olemme jatkuvassa kierteessä, jossa aivojamme kuormitetaan liikaa. Jotain toimenpiteitä muutoksia tai aktiivisia päätöksiä on tehtävä. Tärkeintä olisi katsoa isoa kuvaa. Me emme voi korvata viikon huonoja yöunia viikonloppuisin tai loma-aikoina, vaan...