Identiteetti – Identity

Identiteetti – Identity

  Scroll down for the english version   Jos joku kysyy sinulta, kuka olet, niin mitä vastaat? Huomaatko ehkä alkavasi luettelemaan, missä olet töissä tai mitä harrastat? Hyvin tyypillistä on ulkoisten asioiden luetteleminen, sillä joko et tiedä kuka oikeasti olet syvällä sisimmässäsi tai et ole koskaan miettinyt edes asiaa. Valitettavasti hyvin harvat ehtivät arjen kiireessä miettiä tällaisia elämän suuria kysymyksiä. Niille pitäisi kuitenkin investoida paljon laadukasta aikaa, sillä vastaukset määrittelevät hyvin paljon meidän elämän valintoja sekä suuntaa. Jos emme tunne itseämme tai keitä me olemme, saatamme rakentaa identiteettiämme valheelliselle pohjalle tai sitten kompastelemme elämässä samojen tyhjyyden ja merkityksettömyyden tunteiden kanssa. Identiteetti ei tunnu omalta ja aiheuttaa kipuilua. Yhteiskunta ja ihmisten käyttäytyminen ei yhtään tee asiaa helpommaksi. Kuinka monta kertaa ihmiset kysyvät sinulta, missä sinä ja kumppanisi olette töissä, missä asutte ja mitä lajia sinä tai lapsesi harrastavat, määritelläkseen sinun arvosi. Jos olet töissä arvostetuissa yrityksissä, olet korkeasti koulutettu, asut paremmassa osassa kaupunkia ja harrastat vaikka triathlonia tai crossfitiä, saat arvostusta ihmisten keskuudessa. Nuorena ympäristö vaikuttaa hyvin paljon siihen, millaiseksi identiteettimme muodostuu. Mietimme mitä muut meistä ajattelevat. Silloin esimerkiksi vanhempien ja yhteiskunnan vaatimukset vaikuttavat hyvinkin paljon, miten määrittelemme itsemme.  Se on ihan luonnollista. Ympäristö vaikuttaa paljon siihen, mitä alamme opiskelemaan ja millaisen urapolun itsellemme luomme.     Ongelmaksi tilanne muodostuu, jos emme kuitenkaan missään vaiheessa ala tarkastelemaan kriittisesti sitä, keitä me olemme, ja mitkä asiat identiteettiimme vaikuttavat. Saatamme jatkaa itsemme määrittelemistä ympäristön ja sieltä tulevan palautteen perusteella. Se on tapa mihin olemme tottuneet ja kasvaneet. Rakennamme itseämme jatkuvasti ulkoisten asioiden, kuten työn, omistamisen ja materian varaan. On hienoa olla määrätyissä ammateissa, omistaa määrätyn merkkinen auto tai kuuluisan suunnittelijan suunnittelemat huonekalut. Kuinka...
Luo sellainen elämä jota oikeasti haluat elää – Create the kind of life you really want to live

Luo sellainen elämä jota oikeasti haluat elää – Create the kind of life you really want to live

Kai se on se, kun ikä lähestyy 40, että alkaa miettimään elämää ja sen rajallisuutta paljon enemmän. Viimeaikaiset uutisoinnit julkisuuden henkilöiden kuolemasta ovat lisänneet omaa pohdintaa tämän asian tiimoilta. Väistämättä alkaa ajattelemaan asioita eri tavoin. Meidän pitäisi osata elää hetkessä, koska muuta meillä ei ole. Olen nähnyt lukuisia kirjoituksia ja kolumneja ajan rajallisuudesta. ”Nauti elämästä tässä ja nyt”, ”elä hetkessä” lausahduksista on tullut jopa kliseisen yleisiä. Tottahan se on, mutta oletko koskaan miettinyt tarkemmin, mitä se eläminen hetkessä ja elämästä nauttiminen tarkoittaa ihan oikeasti? Välillä tuntuu, että sanomme asioita, mitä meidän kuuluu erilaisissa tilanteissa sanoa, ilman todellista merkitystä. Elämästä nauttiminen tuntuu hyvin kaukaiselta ajatukselta, kun katsoo ihmisten polkevan arjen singeriä ylitöitä tehden ja palautumisen unohtaen. Tätä tehdään kuukausi ja vuosi toisensa jälkeen, koska on kuulemma pakko ja odotetaan seuraavaa lomaa ja vapaata. Tutkimuksetkin osoittavat, että Suomessa nukutaan huonosti, koetaan työstressiä ja ollaan masentuneita. Työn sekä vapaa-ajan yhteensovittaminen koetaan yhä haastavammaksi, sillä töitä on vain yksinkertaisesti niin paljon. Silti ihmiset asettavat yhä kunnianhimoisempia tavoitteita, ehtoja sekä vaatimuksia elämälleen tai sitten on rakennettu tietyn taloudellisen elintason luoma häkki, joka velvoittaa tekemään paljon töitä. Mietin välillä, ovatko ihmiset ikinä pysähtyneet miettimään, mitä he oikeasti haluavat. Kun joku päättää tehdä suursiivouksen, jotta eläisi mielekkäämpää elämää, ehkä hyppää pois yritysmaailmasta tai päättää muuttaa ulkomaille, ensimmäiset kysymykset ovat usein ”miten ajattelit elää?” tai  ”mistä saat eläkettä?”. Tuntuu, että murehditaan valmiiksi asioista, mitä ei ole tapahtunut, mietitään asioita pitkälle tulevaisuuteen, vaikka todellisuudessa meillä on käsillä vain tämä hetki, sillä huomisesta emme tiedä. Näkisin, että etenkin hyvinvointimaissa eletään varautumalla kaikkeen ja pedataan turvallista tulevaisuutta. Eli käytännössä katsoen elämme koko ajan tulevaisuudessa ”sitten kun.” Mietimme oman osakesäästösalkun arvoa...
FOMO TO JOMO

FOMO TO JOMO

For the english translation, scroll down.   Kaikki tiedämme, miten älylaitteet ottavat yhä enemmän valtaa meistä ja elämistämme. En kiistä, etteivätkö ne tekisi monesta asiasta helpompaa ja mahdollistavat paljon asioita, mutta meidän pitää ymmärtää, miten niitä käyttää ja miten koukuttavia ne oikein ovat. On tutkittu, ettei ihminen jaksa olla montaa minuuttia katsomatta kännykkää. Toiminnosta on tullut automaatio ja meitä ohjaa ajatus FOMO, eli fear of missing out. Ahdistus jäädä paitsi jostain. Vähän sama tunne, kun nuorempana ei mennyt baariin perjantai tai lauantai-iltana ja mietitytti, että mistäköhän kivasta sitä oli jäänyt paitsi. Tämä tunne pakotti usein lähtemään väsymyksestä huolimatta. Haluamme olla kehityksessä mukana, ajan hermolla ja tehdä montaa asiaa kerrallaan. Pitää yhteyttä ystäviin, lukea päivän polttavimmat uutiset ja twiitit, vastata emailehin, mutta unohdamme sen, että meillä on kuitenkin käsillä vain tämä hetki. Hetki, josta emme osaa enää nauttia, kun kiirehdimme jo seuraavaan. Kuvittelemme olevamme yhteyksissä ihmisiin somen välityksellä, mutta todellisuudessa oikea ihmisikontakti puuttuu. Myönnän itse, että olen joutunut toppuuttelemaan itseäni siitä, että osaisin pysähtyä hetkeen ja olla ilman älylaitetta, varsinkin, jos kyseessä on tärkeä hetki läheisten tai ystävien kanssa. Osa puolustautuu sillä, että älylaitteiden käyttö voi olla myös rentouttavaa. Totta sekin, mutta uskallan väittää, että moni menettää palasen tärkeistä hetkistä, kun keskitymme hetkestä nauttimisen sijaan kännykän selailuun. Joskus jopa tarve kuvien ottaminen menee tilanteista ja hetkistä nauttimisen edelle. Onneksi kehitys kehittyy ja tilalle on tullut myös vastakkaisia ajatuksia. JOMO eli joy of missing out tarkoittaa sitä, että haluaa irtautua hetkeksi älylaitteista ja teknologiatulvasta. Ajatuksena on se, että ehtisimme olemaan läsnä oikeissa vuorovaikutustilanteissa enemmän ja aikaa jäisi muille tärkeille asioille, kuten perheelle,harrastuksille tai vaan sille, että olisimme tekemättä mitään tai jopa...
Mittaaminen oman kehon kuuntelun tueksi – Tracking to support the listening of our body

Mittaaminen oman kehon kuuntelun tueksi – Tracking to support the listening of our body

Luin Helsingin Sanomista mielenkiintoisen artikkelin itsensä mittaamisesta. Aihe on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan ja Natasha Shüll toi mielenkiintoisia näkemyksiä asiasta esille. Olen ammatissa saanut seurata läheltä erilaisten äly-ja mittauslaitteiden sekä aktiivisuusmitareiden käyttöä ja tutustunut hyvin moneen erilaiseen laitteeseen. Minulla ei ole kaupallista yhteistyötä minkään brändin kanssa, joten tämä ei ole mainosblogi. Mittauslaitteiden antama data ei ole mikään absoluuttinen totuus ja niitä pitää osata käyttää oikein. Ihmisen mittaaminen on kehittynyt ja uusia yhä hienompia laitteita ilmestyy markkinoille. Laitteita voidaan integroida useiden sovellusten kanssa, jolloin saadaan monipuolisesti tietoa omasta terveydestä. Asiassa on hyvin monta erilaista näkökulmaa, joita tulisi ottaa huomioon. Ihan ensimmäiseksi erilaiset käyttäjäryhmät tulisi erotella toisistaan, sillä näillä on erilaiset tarpeet. Urheilijoiden tulee kyetä suoriutumaan huipputasolla, joihin mittausvälineet antavat erinomaista dataa ja apuvälineitä. Palautumisen taso, sykkeet, unen määrä ja  energiankulutus ovat olennaisia asioita suorituskyvyn optimoinnin kannalta ja siihen erilaiset mittauslaitteet antavat todella suuren hyödyn. Firstbeat, Omegawave ja nykyiset suuren brändit kuten Oura, Polar, Garmin ja Suunto ovat urheilijan tärkeitä apuvälineitä kohti menestystä. Urheilijan ja valmentajan ei tarvitse enää arvuutella, missä mennään, vaan laitteet antavat tärkeää dataa siitä, mikä on harjoittelun vaikutus. Urheilijan motivaatio ja kova tahtotila voivat johtaa siihen, että tehdään liikaa, jolloin mittarit kertovat, milloin tulisi oikeasti levätä harjoituksen sijaan.  Sekä urheilijoiden että etenkin kuntoilijoiden on syytä kuitenkin muistaa, että ilman hienoja mittausvälineitä on pärjätty ennenkin, joten kehon kuuntelu on erittäin tärkeä taito, mitä ei tulisi unohtaa. Aloitteleville kuntoilijoille tai liikkumattomille,  jotka eivät ehkä osaa kuunnella omaa kehoaan niin hyvin, mittauslaitteet voivat opettaa juuri näitä taitoja. Kun mittari näyttää, että nukumme huonosti, voimme tunnustella miltä se tuntuu kehossa. Kun taas nukumme pari tuntia enemmän, miltä silloin tuntuu ja mitä mittari...
Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

English translation available if you scroll down Olen kirjoittanut lähinnä liikunnasta, ravinnosta ja henkisestä hyvinvoinnista, mutta hyvinvointi ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, joten päätin kirjoittaa hieman erilaisesta aiheesta. Helsingin sanomat teki niukkuuskyselyn talousahdingossa elävistä ihmisistä. Miten tämä on mahdollista maailman onnellisimmassa maassa?? Rupesin miettimään asioita ja mieleeni tuli hyvin ristiriitaisiakin ajatuksia liittyen taloudelliseen niukkuuteen. Toisaalta olen sitä mieltä, että tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti ja eriarvoisuus kasvaa, mutta otin kuitenkin hieman erilaisen näkemyksen asiaan, sillä olen nähnyt läheltä ihmisiä paljon vaikeammissakin tilanteissa, kuin Suomessa parhaillaan kuvaillaan. Mietin kovasti mistä suomalaisten tyytymättömyys, synkät mielikuvat sekä ajatukset oikein kumpuavat. Suomalaista mentaliteettia kuvastaa kateus ja negatiivisuus. Uskallan väittää, että asenteella ja mielialalla on paljon tekemistä sen kanssa, miten pahaksi oma niukka taloudellinen tilanne koetaan. Vertaamme itseämme muihin ja koemme sisäistä huonommuudentunnetta. Kun jatkuvasti korostamme Suomen erinomaisuutta, onnellisuutta ja sitä, että meillä on asiat hyvin, voi jollekin olla vaikea hyväksyä, etteivät asiat olekaan omassa elämässä niin hyvin. Koetaan, että ollaan epäonnistuneita, kun ei pärjätä hyvinvointivaltiossa niin kuin pitäisi ollakseen kunnon kansalainen. Oma tilanne tuntuu pahemmalta mitä se todellisuudessa on, sillä vertaamme itseämme parempituloisiin tai menestyjiin. On totuttu elämään hyvinvointivaltion tietyntasoista elämää, josta joudutaankin ehkä elämänmuutosten myötä tinkimään. Niukka elämä ja luottotietojen menetys hävettää ja tuntuu pelottavalta maassa, jossa taloudellista turvaa ja hyvätuloisuutta ihannoidaan. Suomessa hävetään sitä, ettei ole varaa tai podetaan syyllisyydentuntoa veloista tai maksamattomista laskuista. Kun ihminen ei ole joutunut oikeasti kokemaan äärimmäistä taloudellista tiukkuutta, tulotason äkillinen pienentyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, koska suomessa korostetaan niin paljon taloudellisen turvan tärkeyttä ja rahan merkitystä. Suomalaisten arvomaailmassa rahalla ja taloudellisella turvalla on liian suuri merkitys. Yhteiskunnassamme onnellisuus liitetään ajatukseen, että pitää pystyä elämään tietyntasoista elämää, jossa määrätyt asiat ovat turvattuja....
Matcha-tahini valkosuklaa – Macha tahini white chocolate

Matcha-tahini valkosuklaa – Macha tahini white chocolate

Löysin tämän reseptin Whole Foodsin sivuilta. Taas jälleen kerran helppo ohje, vaikka jännitin kovasti macha viivojen tekemistä. Hieman erilainen resepti verrattuna perus joulusuklaaresepteihin.   300 g valkosuklaata 1 tl machajauhetta 1 rkl vaaleaa tahinia Sitruunankuorta   Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoittele ajoittain. Sekoita machajauhe ja tahini keskenään. Vuoraa vuoka leivinpaperilla ja kaada sulatettu suklaa vuokaan ja tasoita lusikalla. Tiputtele macha tahini pisteitä valkosuklaan joukkoon ja vedä voiveitsellä kahdeksikon muotoista liikerataa pisteestä. Raasta pinnalle sitruunankuorta. Laita pakkaseen tunniksi.     Translation: MACHA – TAHINI WHITE CHOCOLATE   I found this recipe in Whole Foods pages. It’s again very easy and a bit different from the normal chocolate recipes.   1,5 cup white chocolate 1 tbs tahini 1 tsp macha powder lemon zest   Chop the chocolate in a bowl and set the bowl in a pan with boiling water. Take care that the bottom of the bowl doesn’t touch the pan. Add a baking sheet on a tray and add the white chocolate. Mix the tahini and macha powder. Drop some dots of macha tahini mixture on the top of the white chocolate and draw circles and lines from the dots with a butter knife. Grate some lemon zest on top and freeze for an hour.    ...