”Haluaisin pudottaa painoa” – ”I would like to lose some weight”

”Haluaisin pudottaa painoa” – ”I would like to lose some weight”

Kevään tulon huomaa, kun median painostaminen kesäkunnosta alkaa lisääntymään. Olen pistänyt merkille, että moni tuskailee oman kehonsa ulkonäön kanssa. Kuulen ajatuksia ”kun vain saisin vatsan pienemmäksi” tai ”kun saisin 3-5 kiloa pois painoa, olisin tyytyväinen”. Olette varmaan huomanneet, että olen itse hyvin armollista koulukuntaa ja haluan aina kaivaa sen syvemmän motiivin painonpudotukselle, mutta ymmärrän myös sen tuskan ja epätoivon. Välillä on kuitenkin hyvä tehdä inventaario itsensä kanssa, ja katsoa aikaa hieman taaksepäin. Joskus painokäyrä on ajan, normaalin elämän stressien ja haasteiden myötä kääntynyt ylöspäin, on erittäin hyvä merkki, että oma ”hälytysjärjestelmä” alkaa huomauttamaan ryhtiliikkeen tekemisestä. Huolestuttavinta on se, että mielen valtaa välinpitämättömyys omaa tilannetta kohtaan. Realiteetit on hyvä tiedostaa, etenkin terveyden näkökulmasta ajateltuna. Ylipaino on suurimpia terveysriskejä ja kukapa ei tuntisi oloaan paremmaksi ja virkeämmäksi, kun painoa on useita kiloja vähemmän. On hyvä kuitenkin tiedostaa, ettei uhkakuvilla pelottelu välttämättä tarjoa ihmisille ratkaisuja motivaation löytymiseen. Ensimmäiseksi tulisi miettiä rehellisesti, millainen painonpudotus on järkevää ja realistista omaa tilannetta ajatellen. Kuinka paljon minulla on aikaa, ja kuinka paljon olisi hyvä investoida tällaiseen projektiin. On syytä myös miettiä, millaiset keinot ovat toimivia pidemmällä tähtäimellä niin, että tulokset olisivat pysyviä. Kaikenlaiset kitukuurit ja pikadieetit voit unohtaa, ja turhan hankala ruoalla säätäminen ei yleensä toimi, kuin hetkellisesti. On hyvä pitää mielessä, että alussa motivaatio on yleensä aina korkealla, mutta ajan kuluessa tavoite voi unohtua. Motivaation ylläpitämisen kannalta, olisi tärkeä pohtia tavoitetta ja vastata itselleen kysymykseen, miksi? Tätä keskustelua kannattaa käydä itsensä kanssa todella rehellisesti ja miettiä niitä syitä, miksi haluaisin pudottaa painoa. Mitä painon tiputtaminen minulle ihan käytännön tasolla merkitsee ja mitä siitä seuraa. Asiat kannattaa kirjoittaa ylös, ja ottaa paperi esiin, kun motivaatio alkaa...
Ajatuksia rakkaudesta ja parisuhteesta – Thoughts about love and relationship

Ajatuksia rakkaudesta ja parisuhteesta – Thoughts about love and relationship

Nykyisin on melkein sääntö eikä poikkeus, että ihmiset eroavat parisuhteistaan. Usein konfliktit ja erimielisyydet ovat oireilua syvemmistä ongelmista ja asioista, mitä ei ehkä koskaan ole tullut ajatelleeksi. Kun kääntyy sisäänpäin, katsoo syvälle sisimpään ja omiin haavoihin sekä ajatusmalleihin, voi löytää yllättäviäkin asioita.  Usein juuri rakkaudettomuus itseään kohtaan, negatiiviset sekä myrkylliset ajatukset itsestä heijastuvat parisuhteisiin ihmeellisellä tavalla. Ei ole suinkaan väärin sanottu, että ensin pitää olla itse kokonainen, jotta voisi olla tasapainoisessa parisuhteessa. Lapsena me olemme emotionaalisesti ”puhtaita”. Lapset elävät hetkessä ilman tuomitsemista ja ennakkokäsityksiä itsestään. Lapset ilmaisevat rakkautta ehdoitta ja ovat viattomia. Myöhemmin kuitenkin yhteiskunta, vanhemmat ja opettajat alkavat iskostaa mieleemme arvoja, asenteita, käsityksiä siitä, millaisia me olemme ja millaisia meidän tulisi olla. Kuvittelemme, että meidän pitäisi olla täydellisiä, jotta muut hyväksyvät meidät, jolloin voisimme hyväksyä itsemme. Täydellisyys on kuitenkin illuusiota, joten tämä aiheuttaa jatkuvan ristiriidan sisällämme ja voimme pahoin. Lapsi oppii pelkäämään rangaistusta, mutta myös pelkäämään sitä, että jää ilman palkintoa. Tämä on se hetki, kun alamme hakemaan jatkuvaa muiden hyväksyntää. Pelko siitä ettemme ole riittäviä, on jatkuvasti läsnä. Alamme muuttamaan itseämme, jotta olisimme muiden silmissä riittäviä ja hyväksyttäviä, jolloin saisimme palkinnon. Alamme elää näiden valheellisten mielikuvien mukaista elämää riippuen siitä, missä ympäristössä olemme. Muokkaamme itseämme sen mukaan, mikä sen hetkisessä ympäristössä on kunnioitettavaa. Kaikki tähtää siihen, että saamme ympäristömme hyväksynnän ja pelkäämme tulevamme tuomituksi. Siksi metsästämme varallisuutta, suorituksia, statuksia ja meriittejä. Luomme ideaalisen kuvan ulospäin itsestämme. Tämä ongelma siirtyy kahden ihmisen väliseen suhteeseen. Haluamme miellyttää toista niin voimakkaasti, että annamme valheellisen kuvan itsestämme. Näin ollen yhtäkkiä suhteessa onkin kuusi erilaista roolia ja mielikuvaa; oma sisäinen mielikuva itsestä, ulkoinen luotu mielikuva ja vielä oletus toisesta. Miten voimme kuvitella,...
Milloin riitän? – Will I ever be enough?

Milloin riitän? – Will I ever be enough?

Viime aikoina on paljon puhuttu loppuunpalamisista ja uupumuksesta. Siitä kärsivät aikuiset mutta myös nuoret. Ei ole ihme, sillä tahti yhteiskunnassa vaan kiihtyy. Nuorten pitää jo varhain päättää, mihin ammattiin haluavat keskittyä. Työssä vaaditaan ihmisiltä jatkuvasti enemmän. Yritykset eivät siitä tavallaan sano ääneen tai vaadi, mutta yksilö itse asettaa itselleen paineet, koska taustalla on pelko. Pelko siitä, että jos ei jaksa, joku muu tulee tekemään työt sinun puolestasi.  Urheilevat nuoret harjoittelevat yli kapasiteetin, käyvät koulua ja yrittävät pitää yllä sosiaalisia suhteita. Lapset alkavat jo hyvin varhain kasaamaan itselleen paineita menestyksestä. Aikuiset pohtivat vanhemmuutta ja pelkäävät virheitä kasvatuksessaan. Parisuhteissa ollaan törmäyskurssilla, kun odotukset ja todellisuus menevät ristiin. Kaiken tämän lisäksi, sorrumme vertaamaan itseämme muihin ja tunnemme itsemme vielä huonommiksi. Tämä kaikki lisää ahdistusta ja vahvistaa sisäistä riittämättömyydentunnetta.  Milloin minä riitän? Haluan puhua riittämättömyydentunteesta. Sillä on juurensa lapsuudessa. Vanhemmuuden perusteena ja ihanteena on ehdoton rakkaus lasta kohtaan. Ehdoton rakkaus perustuu jokaisen ihmisen itseisarvoon. Jokainen ihminen on ehdottoman rakkauden arvoinen. Ihannetilassa lapsen ei tarvitse olla mitään, jotta hän on rakastettava. Todellisuudessa lapseen kohdistuu hyvin usein paineita, odotuksia ja toiveita. Osa vanhemmista käsittelee lapsiaan tiedostamattaan oma itsensä jatkeena. Tällöin lapsi kokee, että hänen täytyy olla jotain tai suoriutua tietyllä tavalla, jotta hän olisi rakastettava. Tämä sama ajatus voidaan viedä parisuhteeseen, jossa ehdoton rakkaus tulisi olla yhdistävä tekijä. On elintärkeää tietää olevansa arvokas ja rakastettava olento ilman, että tarvitsee täyttää toisen tarpeita tai olla jotain. Kuinka usein asetamme ehtoja ja vaadimme, että toisen täytyy täyttää tiettyjä odotuksia, tehdä meidät onnelliseksi tai toimia määrätyllä tavalla, jotta hän ansaitsisi rakkautemme. Riittämättömyydentunne pysyy tiukasti elämän varrella mukana ja näyttäytyy esimerkiksi suorittamisena, oman itsensä pönkittämisenä erilaisilla pinnallisilla asioilla, vaikeuksina parisuhteissa...
Äänihoitoa stressiin- Sound healing for stress relief

Äänihoitoa stressiin- Sound healing for stress relief

Innostuin äänihoidosta joogatunnilla, jossa soitettiin gongeja loppurentoutumisen yhteydessä. Tunsin koko kehon värähtelevän gongien äänten kaikuessa. Äänet selkeäsi lisäsivät syvän rentoutumisen tilaa. Törmäsin netissä Valonkädet äänihoito- illan mainokseen. Äänihoito- iltoja pitää Jani Toivonen Soundhealing Helsingistä. Päätin osallistua jo toista kertaa tapahtumaan sillä se on ollut mahtava kokemus, jonka haluan jakaa kanssanne. Tapahtuma järjestettiin joogakoulun salissa. Edessä on alttarimainen rakennelma, jossa on erilaisia kulhoja, gongeja, äänirautoja ja äänipiippuja. Asiakkaat makaavat mukavasti joogamatoilla ja jokainen voi ottaa sellaisen asennon, missä saavuttaa parhaimman rentoutumisen tilan. Tunti kestää kokonaisuudessaan noin 1h 30 minuuttia. Mihin äänihoito sitten perustuu? Äänihoito perustuu värähtelyyn. Itse asiassa kaikki, mikä liikkuu, synnyttää ääntä, kaikki värähtelevät kappaleet synnyttävät ääntä. Toisin sanoen kaikki universumissa värähtelee jollain tietyllä taajuudella. Ääni on fysikaalinen ilmiö, joka kuljettaa sekä energiaa että informaatiota jossain väliaineessa. Tyhjiössä ääni ei kulje. Ääni on värähtelyä, ilmanpaineen vaihtelua ja kineettistä energiaa. Ääniaallon synnyttämä äänenpaine saa korvan tärykalvon värähtelemään aiheuttaen kuuloaistimuksen. Äänet kulkevat koko ihmiskehon lävitse vaikuttaen kehon nesteisiin, soluihin ja aivoaaltoihin sekä värähdyttäen luustoa, kudoksia ja sisäelimiä.   Jani Toivonen Soundhealing Helsinki   Instrumentit pitävät sisällään perusäänen lisäksi lukuisan määrän ylä-ääniä eli harmonisia ääniä, jotka luovat erityisen äänimaailman. Instrumenttien yläsävelet saavat kehon triljoonat solut soimaan harmonisesti ja purkavat näin energiatukoksia sekä avaavat meridiaaneja. Syvemmällä tasolla instrumenttien tuottamat harmoniset äänet vaikuttavat tietoisuuden tasoon hidastamalla aivorytmejä alfa- ja theeta-taajuuksiin, mikä aktivoi kehon parantavia energioita. Tunnin aikana huomasin muutamien äänien vaikuttavan niin, että tunsin pääni kelluvan vedessä. Myös mieleeni tuli erilaisia muistoja ja tapahtumia eri äänten yhteydessä. Jani totesi, että hoidon teho on parempi, jos sitä tehdään sarjoina. Samalla tavalla, jos käyt hieronnassa hoitamassa esim niska- hartiaseutua, niin ensimmäinen kerta avaa pinnallisesti, toisena kertana...
Uuden Vuoden tavoitteet – New Year’s goals

Uuden Vuoden tavoitteet – New Year’s goals

Mietin pitkään, minkälaisen kirjoituksen haluaisin tehdä vuoden vaihtumisen kynnyksellä. Toivoisin kaikkein eniten, että ihmiset vastaisivat kysymykseen: mikä tekee sinut onnelliseksi? Elämme kiireen keskellä ja rauhallisen ajan löytäminen ajatustyöskentelyyn, on miltei mahdotonta. Me kuitenkin tarvitsemme tätä aikaa enemmän kuin mitään muuta. Aikaa  miettiä, kuka oikein olen, elänkö omannäköistä elämää ja olenko onnellinen. Tässä vaiheessa monet alkavat suunnittelemaan uutta elämää ja erilaisia lupauksia. Me niin usein lankeamme samaan kaavaan: olemme tyytymättömiä jostain syystä elämäämme ja mietimme, millä keinoin saisimme tuntemaan itsemme paremmaksi. ”Pinnallisia” tavoitteita on helppo asettaa. On erittäin hyvä asia tehdä pieniä muutoksia esimerkiksi elämäntapoihin, mutta usein unohdamme sanan ”pieniä”. Lähdemme tavoittelemaan kuuta taivaalta, ja teemme ihmeellisiä sekä epärealistisia lupauksia itsellemme. Ajatuksena muutos tuntuu hyvältä, mutta emme laske, kuinka paljon meillä on todellisuudessa aikaa ja voimavaroja käyttää tähän tavoitteeseen pääsemiseen. On tärkeä muistaa, että kunnianhimoiset tavoitteet vaativat armotonta työtä ja rutiinia, joten asiat eivät tapahdu itsellään. Kun elämässä tulee sitten se tiukka paikka, vaatii rutiinin ylläpitäminen erityisen tiukkaa kurinalaisuutta ja tahdonvoimaa. Mutta usein juuri tällöin tapahtuu notkahdus. Tavoitteet unohtuvat ja keskitymme pitämään elämän paletin joten kuten kasassa. Näin vain tapahtuu ja ei siitä pitäisi ottaa huonoa omaatuntoa. Ongelmana on ihmisluonne. Olemme asettaneet suuren tavoitteen, ja realiteetin ymmärtäminen, ettemme tule pääsemään tähän tavoitteeseen, aiheuttaa suunnattomasti kipua ja häpeää. Mitä, jos emme olisi alun perinkään asettaneet liian kunnianhimoista tavoitetta itsellemme. Tällöin emme olisi joutuneet tilanteeseen, jossa koemme, että olisimme epäonnistuneet. Pienten ja kohtuullisten tavoitteiden asettaminen on erittäin tärkeää, sillä useista pienistä muutoksista muodostuu lopulta suuria muutoksia. Ennen kaikkea olisi tärkeää miettiä omaa elämää syvemmin, kuin vain painonpudotuksen tai kuntokuurin näkökulmasta. Koska harvoin pinnalliset asiat kuitenkaan lopulta lisäävät tyytyväisyyttä. Näen hyvin paljon, että monet...
Onni ja sydämen sivistys – Happiness and civility of heart

Onni ja sydämen sivistys – Happiness and civility of heart

Kuuntelin hiljattain psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen erinomaisen haastattelun onnellisuudesta. Olen tätä aihetta ennenkin käsitellyt, mutta Ojasen haastattelu toi paljon lisää erilaisia ja jopa uusia näkökulmia aiheeseen.  Ojasen lähestymistapa onnellisuuteen on positiivisessa psykologiassa, ihmisten vahvuuksissa, tyytyväisyydessä ja onnellisuudessa. Ainaisen kiireen keskellä on vaikea keskittyä asioihin, jotka vaativat syvempää ajattelua ja me pyrimme ehkä tiedostamattamme välttelemään näiden asioiden käsittelemistä. Kannustan näin jouluna pysähtymään, antamaan aikaa itselleen ja miettimään omaa onnellisuutta. Onnellisuuden tavoittelu on tämän päivän selkeä trendi. Välillä tuntuu, että osa self-help oppaista ja ohjeista ovat hyvin teennäisiä. Osa oppaista kehottaa olemaan tavoittelematta onnea. Miten meidän tulisi sitten lähteä ajattelemaan onnellisuutta, ja mistä onnellisuus oikein muodostuu?  Ojanen puhuu onnellisuuden yhteydessä hyvästä elämästä ja tyytyväisyydestä elämään. Onnellisuus jaetaan hetkittäin vaihtuvaan tunneonneen ja kuinka tyytyväinen olet elämääsi, eli tyytyväisyysonneen. Jokaisen onnellisuus on erilaista. Erot ovat yksilöllisiä, sillä ihmiset käyvät läpi erilaisia elämäntapahtumia. Jokaisella on siis oma onnellisuuden taso. Länsimaissa me sorrumme usein ajattelemaan, että olemme onnellisempia kuin ihmiset köyhissä maissa. Ajattelemme onnellisuutta materian ja elinolosuhteiden kautta. Omasta kokemuksestani voin todeta, että huolet, murheet ja vaikea elämäntilanne taloudellisesti eivät vaikuttaneet siihen, ettenkö olisi voinut kokea päivittäistä onnellisuutta ja onnellisuutta elämään. Uskon, että tämä johtui siitä, että ajattelin onnellisuutta kokonaisvaltaisempana asiana, kuin rahana pankkitililläni. Sain onnellisuuden tunnetta muista asioista. Tunnistin omasta elämästäni ja ajattelustani asioita, jotka Ojasen mielestä ovat merkittäviä onnellisuuden kannalta. Näitä ovat toiveikkuus, innostus, hyveet, sosiaalinen taitavuus, ilo ja myönteisyys elämään. Yhtenä suurimpana asiana on sydämen sivistys, joka muodostuu mm. kohteliaisuudesta, avuliaisuudesta, anteeksiannosta ja kiittämisestä. Mitä voimme sitten tehdä, jotta eläisimme parempaa elämää? Nykyajan yhteiskunnassa laskemme hyvin paljon kaikkea rahassa ja siinä mitä me saamme. Autamme toisia, saadaksemme jotain takaisin. Ihmissuhteita ajatellaan antamisen...