Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

English translation available if you scroll down Olen kirjoittanut lähinnä liikunnasta, ravinnosta ja henkisestä hyvinvoinnista, mutta hyvinvointi ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, joten päätin kirjoittaa hieman erilaisesta aiheesta. Helsingin sanomat teki niukkuuskyselyn talousahdingossa elävistä ihmisistä. Miten tämä on mahdollista maailman onnellisimmassa maassa?? Rupesin miettimään asioita ja mieleeni tuli hyvin ristiriitaisiakin ajatuksia liittyen taloudelliseen niukkuuteen. Toisaalta olen sitä mieltä, että tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti ja eriarvoisuus kasvaa, mutta otin kuitenkin hieman erilaisen näkemyksen asiaan, sillä olen nähnyt läheltä ihmisiä paljon vaikeammissakin tilanteissa, kuin Suomessa parhaillaan kuvaillaan. Mietin kovasti mistä suomalaisten tyytymättömyys, synkät mielikuvat sekä ajatukset oikein kumpuavat. Suomalaista mentaliteettia kuvastaa kateus ja negatiivisuus. Uskallan väittää, että asenteella ja mielialalla on paljon tekemistä sen kanssa, miten pahaksi oma niukka taloudellinen tilanne koetaan. Vertaamme itseämme muihin ja koemme sisäistä huonommuudentunnetta. Kun jatkuvasti korostamme Suomen erinomaisuutta, onnellisuutta ja sitä, että meillä on asiat hyvin, voi jollekin olla vaikea hyväksyä, etteivät asiat olekaan omassa elämässä niin hyvin. Koetaan, että ollaan epäonnistuneita, kun ei pärjätä hyvinvointivaltiossa niin kuin pitäisi ollakseen kunnon kansalainen. Oma tilanne tuntuu pahemmalta mitä se todellisuudessa on, sillä vertaamme itseämme parempituloisiin tai menestyjiin. On totuttu elämään hyvinvointivaltion tietyntasoista elämää, josta joudutaankin ehkä elämänmuutosten myötä tinkimään. Niukka elämä ja luottotietojen menetys hävettää ja tuntuu pelottavalta maassa, jossa taloudellista turvaa ja hyvätuloisuutta ihannoidaan. Suomessa hävetään sitä, ettei ole varaa tai podetaan syyllisyydentuntoa veloista tai maksamattomista laskuista. Kun ihminen ei ole joutunut oikeasti kokemaan äärimmäistä taloudellista tiukkuutta, tulotason äkillinen pienentyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, koska suomessa korostetaan niin paljon taloudellisen turvan tärkeyttä ja rahan merkitystä. Suomalaisten arvomaailmassa rahalla ja taloudellisella turvalla on liian suuri merkitys. Yhteiskunnassamme onnellisuus liitetään ajatukseen, että pitää pystyä elämään tietyntasoista elämää, jossa määrätyt asiat ovat turvattuja....
Aika palautua – It’s time for recovery

Aika palautua – It’s time for recovery

Olen aiemminkin kirjoittanut aiheesta uni ja palautuminen, mutta näin joululoman alla ajattelin hieman kirjoittaa aiheesta uudestaan. Huomaan itse, että kiire on ollut marraskuusta tähän päivään aika kova. Jotenkin sitä valmistautuu pidempään lomaan ja haluaa saada asiat tehtyä. Huomaan, että lepo ja palautuminen sekä yöllä, että päivällä on ollut keskinkertaista. Aamulla on pitänyt herätä aikaisin, päivät ovat menneet työn vauhdissa ja loput työt ovat usein jääneet illaksi tehtäväksi. Olen oppinut tunnistamaan, milloin stressi alkaa vaivamaan, kun heräilen 4-5 aikaan aamuyöstä ihan virkeänä, vaikka yöunien kokonaiskesto on ollut reilusti alle 7 tuntia. On selvää, että joskus elämässä tulee eteen hektisempiä vaiheita, jolloin lepo ja palautuminen jäävät vähemmälle. Se on ihan normaalia. Olen käynyt itseni kanssa keskustelun, ettei pitkään kyseistä tilaa voi jatkaa. Muita merkittäviä asioita, joita olen pistänyt merkille on, että ruokahalu on selkeästi erilainen näinä päivinä. Illalla nälkä jatkuu napostelunälkänä, vaikka söisi normaalin päivällisen. Unen puutteessa elimistössä erittyy vähemmän leptiiniä ja enemmän greliiniä, mikä saattaa olla yksi syy ruokahalun lisääntymiseen. Eli pitkäaikaisen levon puutteessa, paino alkaa helposti salakavalasti nousemaan, vaikka liikkuisi normaalisti. Olen myös kireämpi tällaisina päivinä. Tuntuu, että pienetkin asiat tuntuvat ärsyttävän ja pinna on paljon lyhyempi. Myös vaativa aivotyö on haastavampaa.  Tuntuu, että ajatus katkeilee ja muisti pätkiin. Huomaan siis merkittävää suorituskyvyn ja mielialan laskua sekä elimistön toiminnan muutoksia. Teemme töitä enemmän ja nukumme vähemmän kun koskaan ja ruutuaika lisääntyy. Haluamme olla tehokkaita, treenata ja saada asioita aikaan, mutta pyhitämme levolle ja palautumiselle aikaa yhä vähemmän aikaa. Olemme jatkuvassa kierteessä, jossa aivojamme kuormitetaan liikaa. Jotain toimenpiteitä muutoksia tai aktiivisia päätöksiä on tehtävä. Tärkeintä olisi katsoa isoa kuvaa. Me emme voi korvata viikon huonoja yöunia viikonloppuisin tai loma-aikoina, vaan...
Yhdessä vai erikseen? – Together or not?

Yhdessä vai erikseen? – Together or not?

Viime aikana on ollut paljon artikkeleita sekä kolumneja rakkaudesta,  parisuhteista ja eroista, joissa käsitellään ongelmia ja syitä miksi usein ihmiset ajautuvat erilleen. Kirjoitan hieman omia näkemyksiäni ja asioita, joita olen havainnut omassa elämässäni ja myös katsellessani ympärilleni. Hyvä parisuhde on päivittäistä sitoutumista ja työskentelyä yhteisiä tavoitteita kohti. Se on arvo- ja ajatusmaailman yhteneväisyyttä sekä mielen joustavuutta  Jos katson itseäni yli kymmenen vuotta taaksepäin ihastumiset, rakastumiset ja ihmissuhteet ovat liittyneet kaikki tarvitsevuuteen ja riippuvuuteen. Minä tarvitsen sinua, jotta voisit tehdä minut onnelliseksi.  Toisesta on muodostunut ihannekuva, jollaisena toinen halutaan nähdä. Ajatus on usein se, että jos jokin asia alkaa toisessa ärsyttämään, se voidaan muuttaa. Toista kohtaan luodaan valtavasti vaatimuksia sekä odotuksia. Usein myös vääränlainen kiintymys- tai riippuvuussuhde tekee suhteen dynamiikasta todella haastavan. Toinen ikäänkuin on oman itsensä jatke.  Uskallan väittää, että monet suhteet ovat rakennettu sellaiselle pohjalle, että työ oman itsensä kanssa on kesken tai sitä ei koskaan ole edes aloitettu. Kun et tunne itseäsi, miten voisit olla tasapainoisessa suhteessa toisen kanssa? Miten voit tietää, millainen kumppanin tulisi olla, jos et edes tunne itseäsi? Erilaiset omat epävarmuudet ja kommunikaation puute aiheuttavat paljon ongelmatilanteita. Haavemaailmassa ideaalein tilanne olisi se, että kaikki kävisivät jonkin aikaa psykoterapiassa tai jollain muulla tapaa harrastaisivat itsetutkiskelua sekä olisivat muutamia vuosia yksin, ennen parisuhteen solmimista. Missä vaiheessa ihminen ehtii tutustua itseensä ja omiin ajatuksiinsa, jos parisuhde on alkanut nuoruudessa, jonka jälkeen on menty naimisiin ja lapset on saatu heti perään? Missä on tilaa kasvaa? Meidän ajatuksemme ja arvomaailmamme kehittyvät, kypsyvät ja muuttuvat kuitenkin vasta vuosien elämän myötä. Näissä pitkään jatkuneissa suhteissa kriisit ja kipuilut käydään usein ennemmin tai myöhemmin, koska kysymykset, kuka minä olen, mitä minä oikein...
Ole läsnä tässä hetkessä – Be present where you are

Ole läsnä tässä hetkessä – Be present where you are

Scroll down for the english version   Meinaatko osallistua triathloniin vai puolikkaaseen? Kuinka monta polkujuoksua meinaat juosta ensi vuonna? Montako kiloa meinaat tiputtaa painoa? Tätä keskustelua kuulen ympärilläni paljon ja minulta myös kysytään näitä kysymyksiä. Kaikella tekemisellä pitää olla jokin tavoite, sillä muuten tekemisestä ei tule kuulemma mitään. Joogassa pitää tavoitella täydellistä meditaation tilaa tai täydellisyyttä liikesarjoissa, painonhallinnassa pitää olla jokin konkreettinen painotavoite ja uralla selkeä suunta ylöspäin kohti tiettyä työtehtävää. Päivittäin teemme listaa hoidettavista asioista, jotta päivälle asetettu tavoite saavutettaisiin. Tavoitteeseen liittyy aina paine, että asiat on tehtävä hyvin, jotta pääsemme toivottuun lopputulokseen. Vain silloin voimme olla tyytyväisiä itseemme, vai olemmeko silloinkaan? Elämää ja tekemisiämme ohjaa usein jokin tavoite, jota kohti täytyy kulkea. Piiskaamme itseämme ja annamme kritiikkiä, jos emme pääse tavoitteeseen tai emme ole mielestämme antanut kaikkea tavoitteeseen pääsemiseksi. Meillä on tarve näyttää muille ja itsellemme koko ajan omaa riittävyyttämme. Määrittelemme arvomme ja onnistumisemme suoritusten mukaan. Ikäänkuin elämä olisi jatkuvaa itsensä kehittämistä paremmaksi ja tavoittelua korkeammalle. Välillä hetkeksi muistamme pysähtyä ja nauttia matkasta kohti tavoitetta ja joskus jopa tiedostamme, että tämän asian kanssa ei tulisi suorittaa, mutta ankara mielemme mielemme antaa palautetta ja alamme automaattisesti asettamaan tavoitteita ja vaatimuksia itsellemme matkan varrelle. Itse olen huomannut, että useimpien erilaisten kunnianhimoisten tavoitteiden asettelu on osittain pakenemista tästä hetkestä tai ehkä asioista, joita emme halua kohdata. Pakenemista keskittymisestä olennaiseen, eli tähän hetkeen. Vasta sitten voimme olla tyytyväisiä itseemme, kun tavoitteeseen on päästy. Kun yksi asia on tehty, laitamme rastin ruutuun ja lähdemme kohti seuraavaa tavoitetta. Keksimme mitä erilaisempia tavoiteltavia asioita, jotta meidän ei tarvitsisi kohdata tätä hetkeä. Pysähdy ja mieti, miksi asetat jatkuvasti uusia tavoitteita tulevaisuuteen. Meillä kuitenkin on vain tämä...
Ohjeita hyvään uneen –  How to better your sleep

Ohjeita hyvään uneen – How to better your sleep

Scroll down for the english translation Vietämme kesälomia. Nyt on hyvä syy ladata akkuja ja miettiä pieniä toimenpiteitä, millä parannamme terveyttämme. Riittävä uni on yksi niistä. Unesta puhutaan yhä enemmän. Olemme tulleet tietoiseksi siitä, että alle 6 tunnin yöunilla ei pärjää. Nostaisin unen jopa yhdeksi tärkeimmistä terveyttä edistäväksi toimenpiteeksi. Riittävällä unella on valtava määrä positiivisia vaikutuksia terveyteemme: painonhallintaan, suorituskykyyn, kognitiivisiin toimintoihin, hormonitoimintaan sekä aineenvaihduntaan. Nykyään on valtavasti unen seurantalaitteita, mutta helppo keino on seurata omaa oloa aamuisin. Jos olo on kovin uupunut, on unta tullut liian vähän. Uni on yksilöllinen asia, mutta pitäisin riittävää unta lähellä 8 tuntia. Jotkut ovat kokeneet taas, että alle 9 tunnin unilla, ei mistään tule mitään. Kuuntele itseäsi. Jos koet, että pärjäät 6 tunnin yöunilla, kokeile nukkua pari viikkoa 8 tuntia ja tunnustele omaa olotilaasi. Saatat yllättyä. Ilta-aika on yleensä se haastavin hetki vetää rajoja omalle toiminnalle. Sen sijaan, että alkaisimme katsomaan netflixiä tai selaamaan kännykkää, meidän pitäisi aloittaa nukkumisen valmistelut jo hyvissä ajoin. Ajatus siitä, että jää jostain paitsi, jos menee aikaisemmin nukkumaan, on turha. Nukkumisen valmistelut pitää sisällään, elektronisten laitteiden sammuttamisen sekä rauhoittumisen kohti yöunta. Nukkumisen valmistelu vaatii samanlaista rutiinia, kuin liikkumaan lähteminen. Tee toimenpiteet illalla aina samaan aikaan. Huomaat kuinka nopeasti keho ja mieli alkavat tottumaan tähän rytmiin. Toinen asia, mikä vaatii aktiivista päätöksentekoa, on kahvin sekä alkoholin nauttiminen. Voit tuhota syvän unen nauttimalla kofeiinia tai alkoholia liian myöhään. Saattaa tuntua, että nukahdat hyvin, mutta uni jää usein kevyeksi ja aamulla olo tuntuu väsyneeltä. Juo viimeinen kuppi kahvia puoliltapäivin ja rajoita alkoholinkäyttöä, jos sitä tulee otettua useita annoksia viikossa myöhään. Kunnollinen unihygienia makuuhuoneessa takaa myös hyvä unen. Huolehdi, että makuuhuoneessa on...
Oletko tyytyväinen elämääsi? – Are you satisfied to your life?

Oletko tyytyväinen elämääsi? – Are you satisfied to your life?

Scroll down for the english translation   Lähestyvä kesäloma on aina hyvää aikaa pitää mietintätaukoa ja miettiä hieman omaa elämää taaksepäin, mutta myös elämää eteenpäin. Mihin ollaan tultu ja mihin suuntaan halutaan mennä. Itseltään on hyvä kysyä kysymyksiä, elänkö omannäköistä elämää ja elänkö elämää, johon olen tyytyväinen. Kiireessä ehdimme vain miettiä edessä olevan viikon tapahtumia, mutta emme ehdi antaa ajatusta sille, mihin suuntaan elämä oikein on menossa. Huomaamatta vuodet vierivät ja elämme ainaisen kiireen keskellä. Kesä on oivaa aikaa käyttää syvempien asioiden prosessointiin ja pohdintaan. Istu laiturinnokkaan tai rantatuoliin, yritä ottaa hetki jolloin saat olla ihan rauhassa. Asioita ei tarvitse miettiä kerralla, sillä voit pitää lyhyitä mietintähetkiä useana eri päivänä. Tärkeintä on, että mietit, missä haluaisit olla ja oletko tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseesi.     Monesti meillä on paha tapa syyttää olosuhteita ja ympäristöämme siitä, että elämä on kiireistä ja emme ehdi tehdä mitään meille oikeasti tärkeitä ja merkityksellisiä asioita. Näissä tilanteissa uhriutuminen on hyvin tyypillistä ja olen siihen itsekin sortunut. Olen ajanut itseni loppuun työllä, jolloin mieli kiristyi ja negatiivisuus valtasi ajatukseni. Lopulta kaikki kuormitti ja tuntui raskaalta. Syytämme ympärillämme olevia olosuhteita tai ihmisiä siitä, että kaikki on vaikeaa ja raskasta. Me itse olemme oman elämämme arkkitehteja. Jokainen rakentaa itse oman elämänsä sellaiseksi kun haluaa. Valta ja kontrolli on meillä itsellämme aina, oli sitten kyseessä esimerkiksi työpaikka tai parisuhde. Kukaan ei pakota meitä olemaan ikävässä parisuhteessa tai liian kuormittavassa työssä. Meillä on valta katkaista tai ainakin vetää rajat kaikille kuormittaville asioille, ihmis- tai työsuhteille. Voi olla, että elämäntapahtumien myötä vanhat asiat eivät tuokaan enää samalla tavalla positiivisia ajatuksia tai mielihyvää. Arvomaailma on saattanut muuttua ja siinä ohessa ajatukset, missä...