Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

English translation available if you scroll down Olen kirjoittanut lähinnä liikunnasta, ravinnosta ja henkisestä hyvinvoinnista, mutta hyvinvointi ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, joten päätin kirjoittaa hieman erilaisesta aiheesta. Helsingin sanomat teki niukkuuskyselyn talousahdingossa elävistä ihmisistä. Miten tämä on mahdollista maailman onnellisimmassa maassa?? Rupesin miettimään asioita ja mieleeni tuli hyvin ristiriitaisiakin ajatuksia liittyen taloudelliseen niukkuuteen. Toisaalta olen sitä mieltä, että tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti ja eriarvoisuus kasvaa, mutta otin kuitenkin hieman erilaisen näkemyksen asiaan, sillä olen nähnyt läheltä ihmisiä paljon vaikeammissakin tilanteissa, kuin Suomessa parhaillaan kuvaillaan. Mietin kovasti mistä suomalaisten tyytymättömyys, synkät mielikuvat sekä ajatukset oikein kumpuavat. Suomalaista mentaliteettia kuvastaa kateus ja negatiivisuus. Uskallan väittää, että asenteella ja mielialalla on paljon tekemistä sen kanssa, miten pahaksi oma niukka taloudellinen tilanne koetaan. Vertaamme itseämme muihin ja koemme sisäistä huonommuudentunnetta. Kun jatkuvasti korostamme Suomen erinomaisuutta, onnellisuutta ja sitä, että meillä on asiat hyvin, voi jollekin olla vaikea hyväksyä, etteivät asiat olekaan omassa elämässä niin hyvin. Koetaan, että ollaan epäonnistuneita, kun ei pärjätä hyvinvointivaltiossa niin kuin pitäisi ollakseen kunnon kansalainen. Oma tilanne tuntuu pahemmalta mitä se todellisuudessa on, sillä vertaamme itseämme parempituloisiin tai menestyjiin. On totuttu elämään hyvinvointivaltion tietyntasoista elämää, josta joudutaankin ehkä elämänmuutosten myötä tinkimään. Niukka elämä ja luottotietojen menetys hävettää ja tuntuu pelottavalta maassa, jossa taloudellista turvaa ja hyvätuloisuutta ihannoidaan. Suomessa hävetään sitä, ettei ole varaa tai podetaan syyllisyydentuntoa veloista tai maksamattomista laskuista. Kun ihminen ei ole joutunut oikeasti kokemaan äärimmäistä taloudellista tiukkuutta, tulotason äkillinen pienentyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, koska suomessa korostetaan niin paljon taloudellisen turvan tärkeyttä ja rahan merkitystä. Suomalaisten arvomaailmassa rahalla ja taloudellisella turvalla on liian suuri merkitys. Yhteiskunnassamme onnellisuus liitetään ajatukseen, että pitää pystyä elämään tietyntasoista elämää, jossa määrätyt asiat ovat turvattuja....
Käänteinen huijarisyndrooma – Reverse cheat syndrome

Käänteinen huijarisyndrooma – Reverse cheat syndrome

Hyvinvointiala on ollut jo pitkään kasvussa ja jatkaa kasvamistaan. Ala on hyvin laaja ja monet ovat huomanneet siellä potentiaalia, vielä kun nykyajan teknologia mahdollistaa erilaisten palvelujen helpon toteuttamisen ja tarjoamisen. Hyvinvointialalle on tunkua. Lifecoachien, personal trainereiden, valmentajien, joogaohjaajien, nettivalmennusten ja kirjailijoiden määrä kasvaa. On trendikästä olla hyvinvointialan toimija ja erilaiset koulutusinstanssit osaavat tarjota juuri sopivia valmennuskoulutuksia kasvaville markkinoille. Käyt muutamat koulutukset, ja olet valmis aloittamaan työt. Sosiaalisen median kanavat ovat tehneet sen, että oman brändin luomisesta on tullut helppoa. Teetätät itsellesi tyylikkäät nettisivut ja instaprofiilin ja brändi on valmis. Kuluttajat katselevat kuvia ja luovat itselleen mielikuvia pätevyydestä kuvien ja sosiaalisen median profiilien avulla. Tänä päivänä ei tarvitse olla alan ammattilainen, riittää, että olet taidokas antamaan vakuuttavan kuvan itsestäsi ja ”kampanjastasi”. Annetaan tyhjiä lupauksia ilman kokemusta ja puhutaan määrättyjen asioiden puolesta, mitkä ollaan havaittu sillä hetkellä mediaseksikkääksi tai alan trendiksi. Kutsun tätä nimellä käänteinen huijarisyndrooma. Huijarisyndroomassahan ihminen kokee, ettei osaa mitään, vaikka ammattitaitoa ja kokemusta olisi runsaasti. Käänteisessä huijarisyndroomassa tapahtuu juuri päinvastoin, ammattitaito ja kokemus puuttuvat, mutta usko itseensä ja tekemiseensä on suurempi kuin todellinen kapasiteetti. Toimintaa boostaa vielä tykkääjät ja seuraajat, joilla ei ole tietoa tai kykyä arvioida, kuka oikeasti on ammattilainen. Käytetään häikäilemättömästi hyväksi kuluttajan tietämättömyyttä. On surullista huomata, kuinka ihmiset eivät ole kärsivällisiä. Alan ammattilaisuus vaatii pitkäjänteisyyttä. Se vaatii kärsivällisyyttä, vahvaa koulutusta, iän tuomaa kokemusta ja useiden vuosien kenttätyötä. Fakta on se, että käytännön osaaminen näkyy pitkän ajan tekemisessä ja sitä ei pysty peittelemään. Teot puhuvat puolestaan ja sitä ei pystytä kauniilla kuvilla paikkaamaan. Toisaalta olen huomannut, että yllättävän menestyksekkäästi ja pitkään käänteisen huijarisyndrooman ihmiset saattavat toimia. He ovat luoneet itselleen imagon, saaneet mainetta alasta tietämättömien ihmisten parista ja...
Minkälaisen joulun aiot viettää? – What kind of Christmas are you going to celebrate?

Minkälaisen joulun aiot viettää? – What kind of Christmas are you going to celebrate?

Joulu on kulutuksen juhlaa. Ihmiset ryntäilevät herkuissa ostamassa viimeisen päälle ainekset täydellistä jouludinneriä varten ja kaupoista ostetaan elektroniikkaa ja kaikenlaista, koska on joulu. Samaan hengevetoon on vuonna 2018 puhuttu erittäin paljon maapallon lämpenemisestä ja siitä, kuinka jokaisen tulisi vähentää kulutusta, matkustamista ja syödä ekologisesti parantaakseen maapallon tilannetta. Moni onkin ryhtynyt omassa pienessä elämässään toteuttamaan pieniä päivittäisiä ympäristötekoja, joista kerrotaan julkisesti. Myös se, että maailmassa on paljon köyhyyttä ja ihmisiä, joilla ei ole varaa edes perustarpeisiin, on laittanut ihmisiä toimimaan, ainakin omien sanojensa mukaan.  Päteekö ekologinen ajattelu nyt myös jouluna? Onko tavaroiden ostamista vähennetty? Onko ruokaa ostettu vain omaa tarvetta vastaava määrä? Paljonko tulee roskia? Onko hyväntekeväisyyden näkökulmaa mietitty myös jouluna? Niinkuin ihan missä tahansa asiassa, on erittäin tärkeä elää arvojensa mukaisesti rehellisesti, ei vaan tiettyinä ajanjaksoina, mikä milloinkin itselleen sopii. Olen huomannut valitettavasti, että tässä asiassa liian usein kyse on kuitenkin vain ekologisesta oman egon kiillottamisesta tai opportunistisesta käyttäytymisestä itse valitun ns. hyvän aatteen puolesta. Ei siitä, että oikeasti oltaisiin huolestuneita maapallon ilmaston tilasta tai köyhyydestä. Tehdään asioita, koska suuri yleisö katsoo sitä hyvällä. Tämä ristiriita näkyy näin jouluna. Valitettavasti moni on vieraantunut siitä, että tultaisiin vähällä ja pienellä toimeen, ja vähennettäisiin kaikkea kulutusta. Juhlaan tarvitaan hulppeat puitteet, jotta se tuntuisi joltain. Tarvitsemme materiaa tuomaan meille joulun tunteen.  Haluaisin jokaisen hieman miettivän, millaisen joulun meinaa tänä vuonna viettää, ja kohtaako se niiden ajatusten ja toimintatapojen kanssa, miten on asioista puhunut tai ajatellut. Olisiko jotain asioita, mitä olisi voinut tehdä ehkä eri tavoin? Korostan sitä, että on tärkeä seistä omien sanojen takana ja elää rehellistä elämää tässäkin asiassa.    Translation: WHAT KIND OF CHRISTMAS ARE YOU GOING TO CELEBRATE?   Christmas...
Aika palautua – It’s time for recovery

Aika palautua – It’s time for recovery

Olen aiemminkin kirjoittanut aiheesta uni ja palautuminen, mutta näin joululoman alla ajattelin hieman kirjoittaa aiheesta uudestaan. Huomaan itse, että kiire on ollut marraskuusta tähän päivään aika kova. Jotenkin sitä valmistautuu pidempään lomaan ja haluaa saada asiat tehtyä. Huomaan, että lepo ja palautuminen sekä yöllä, että päivällä on ollut keskinkertaista. Aamulla on pitänyt herätä aikaisin, päivät ovat menneet työn vauhdissa ja loput työt ovat usein jääneet illaksi tehtäväksi. Olen oppinut tunnistamaan, milloin stressi alkaa vaivamaan, kun heräilen 4-5 aikaan aamuyöstä ihan virkeänä, vaikka yöunien kokonaiskesto on ollut reilusti alle 7 tuntia. On selvää, että joskus elämässä tulee eteen hektisempiä vaiheita, jolloin lepo ja palautuminen jäävät vähemmälle. Se on ihan normaalia. Olen käynyt itseni kanssa keskustelun, ettei pitkään kyseistä tilaa voi jatkaa. Muita merkittäviä asioita, joita olen pistänyt merkille on, että ruokahalu on selkeästi erilainen näinä päivinä. Illalla nälkä jatkuu napostelunälkänä, vaikka söisi normaalin päivällisen. Unen puutteessa elimistössä erittyy vähemmän leptiiniä ja enemmän greliiniä, mikä saattaa olla yksi syy ruokahalun lisääntymiseen. Eli pitkäaikaisen levon puutteessa, paino alkaa helposti salakavalasti nousemaan, vaikka liikkuisi normaalisti. Olen myös kireämpi tällaisina päivinä. Tuntuu, että pienetkin asiat tuntuvat ärsyttävän ja pinna on paljon lyhyempi. Myös vaativa aivotyö on haastavampaa.  Tuntuu, että ajatus katkeilee ja muisti pätkiin. Huomaan siis merkittävää suorituskyvyn ja mielialan laskua sekä elimistön toiminnan muutoksia. Teemme töitä enemmän ja nukumme vähemmän kun koskaan ja ruutuaika lisääntyy. Haluamme olla tehokkaita, treenata ja saada asioita aikaan, mutta pyhitämme levolle ja palautumiselle aikaa yhä vähemmän aikaa. Olemme jatkuvassa kierteessä, jossa aivojamme kuormitetaan liikaa. Jotain toimenpiteitä muutoksia tai aktiivisia päätöksiä on tehtävä. Tärkeintä olisi katsoa isoa kuvaa. Me emme voi korvata viikon huonoja yöunia viikonloppuisin tai loma-aikoina, vaan...
Vastuu elämästä – The responsibility for your life

Vastuu elämästä – The responsibility for your life

Olen pistänyt merkille, että ihmiset käyttävät paljon aikaa haaveiluun:  ”kunpa olisi aikaa tehdä itselle tärkeitä asioita, kunpa olisin hyvässä kunnossa, kunpa saisin nukkua enemmän, mutta kun…” Vallitsevaan tilanteeseen on aina jokin selitys. Monet tuskailevat arjen kiireiden kanssa ja yksinkertaisesti sen kanssa, että elämässä on liikaa asioita meneillään. Jos elämänlaatusi on merkittävästi heikentynyt, voit huonosti ja olet alkanut miettimään muutoksen tekemistä, on tärkeä ymmärtää muutama asia. Muutos vaatii aina motivaation, aktiivista päätöksentekoa, kompromisseja sekä vastuunottoa monen asian suhteen. Jokainen tietää, ettei muutos tapahdu itsellään. Usein kuulee sanottavan, että perheen kiireet vie niin paljon aikaa tai minulla on niin epäsäännöllinen työ, etten vaan kertakaikkiaan ehdi ja pysty toimimaan järkevästi. Usein keskusteluissa syy tilanteeseen löytyy aina itsensä ulkopuolelta. Kaikki vaihtoehdot ovat ikäänkuin mahdottomia. Näissä tilanteissa huomaamattasi aiheutat itsellesi lukon, joka estää sinua tekemästä muutosta. Alat itse elämään, selittämään ja uskomaan tätä tarinaa, jolloin siitä lopulta tulee sinulle totuus. Kannattaa miettiä tarkkaan mihin uskoo. Usein alamme selittämään itsellemme näitä tarinoita, sillä jokin osa meistä, joka ei halua muutosta, haluaa pysyä vanhassa tutussa ja turvallisessa. Pidämme mieluummin kiinni tutusta, turvallisesta ja sellaisesta josta emme nauti, vaikka tuntemattomaan hyppääminen olisi monin verroin parempaa. Tässä tilanteessa on ensimmäiseksi hyvä käydä keskustelua itsensä kanssa, kuinka paljon oikeasti haluan muutosta ja mitä minä ylipäänsä haluan. On tärkeä ymmärtää, että me olemme täysin itse vastuussa omasta elämästämme ja siitä suunnasta, mihin haluamme sen menevän. Me emme voi uhriutua ja ajatella, että me emme voisi vaikuttaa asioihin ja siihen mitä elämässämme tapahtuu. Teemme kaikki päätökset ja valinnat itse. Jos työ tuntuu hallitsevan elämääsi, olet itse antanut sen hallita elämääsi. Jos koet, että ystävät vievät liian paljon aikaasi ja energiaasi, olet...
Yhdessä vai erikseen? – Together or not?

Yhdessä vai erikseen? – Together or not?

Viime aikana on ollut paljon artikkeleita sekä kolumneja rakkaudesta,  parisuhteista ja eroista, joissa käsitellään ongelmia ja syitä miksi usein ihmiset ajautuvat erilleen. Kirjoitan hieman omia näkemyksiäni ja asioita, joita olen havainnut omassa elämässäni ja myös katsellessani ympärilleni. Hyvä parisuhde on päivittäistä sitoutumista ja työskentelyä yhteisiä tavoitteita kohti. Se on arvo- ja ajatusmaailman yhteneväisyyttä sekä mielen joustavuutta  Jos katson itseäni yli kymmenen vuotta taaksepäin ihastumiset, rakastumiset ja ihmissuhteet ovat liittyneet kaikki tarvitsevuuteen ja riippuvuuteen. Minä tarvitsen sinua, jotta voisit tehdä minut onnelliseksi.  Toisesta on muodostunut ihannekuva, jollaisena toinen halutaan nähdä. Ajatus on usein se, että jos jokin asia alkaa toisessa ärsyttämään, se voidaan muuttaa. Toista kohtaan luodaan valtavasti vaatimuksia sekä odotuksia. Usein myös vääränlainen kiintymys- tai riippuvuussuhde tekee suhteen dynamiikasta todella haastavan. Toinen ikäänkuin on oman itsensä jatke.  Uskallan väittää, että monet suhteet ovat rakennettu sellaiselle pohjalle, että työ oman itsensä kanssa on kesken tai sitä ei koskaan ole edes aloitettu. Kun et tunne itseäsi, miten voisit olla tasapainoisessa suhteessa toisen kanssa? Miten voit tietää, millainen kumppanin tulisi olla, jos et edes tunne itseäsi? Erilaiset omat epävarmuudet ja kommunikaation puute aiheuttavat paljon ongelmatilanteita. Haavemaailmassa ideaalein tilanne olisi se, että kaikki kävisivät jonkin aikaa psykoterapiassa tai jollain muulla tapaa harrastaisivat itsetutkiskelua sekä olisivat muutamia vuosia yksin, ennen parisuhteen solmimista. Missä vaiheessa ihminen ehtii tutustua itseensä ja omiin ajatuksiinsa, jos parisuhde on alkanut nuoruudessa, jonka jälkeen on menty naimisiin ja lapset on saatu heti perään? Missä on tilaa kasvaa? Meidän ajatuksemme ja arvomaailmamme kehittyvät, kypsyvät ja muuttuvat kuitenkin vasta vuosien elämän myötä. Näissä pitkään jatkuneissa suhteissa kriisit ja kipuilut käydään usein ennemmin tai myöhemmin, koska kysymykset, kuka minä olen, mitä minä oikein...