Luo sellainen elämä jota oikeasti haluat elää – Create the kind of life you really want to live

Luo sellainen elämä jota oikeasti haluat elää – Create the kind of life you really want to live

Kai se on se, kun ikä lähestyy 40, että alkaa miettimään elämää ja sen rajallisuutta paljon enemmän. Viimeaikaiset uutisoinnit julkisuuden henkilöiden kuolemasta ovat lisänneet omaa pohdintaa tämän asian tiimoilta. Väistämättä alkaa ajattelemaan asioita eri tavoin. Meidän pitäisi osata elää hetkessä, koska muuta meillä ei ole. Olen nähnyt lukuisia kirjoituksia ja kolumneja ajan rajallisuudesta. ”Nauti elämästä tässä ja nyt”, ”elä hetkessä” lausahduksista on tullut jopa kliseisen yleisiä. Tottahan se on, mutta oletko koskaan miettinyt tarkemmin, mitä se eläminen hetkessä ja elämästä nauttiminen tarkoittaa ihan oikeasti? Välillä tuntuu, että sanomme asioita, mitä meidän kuuluu erilaisissa tilanteissa sanoa, ilman todellista merkitystä. Elämästä nauttiminen tuntuu hyvin kaukaiselta ajatukselta, kun katsoo ihmisten polkevan arjen singeriä ylitöitä tehden ja palautumisen unohtaen. Tätä tehdään kuukausi ja vuosi toisensa jälkeen, koska on kuulemma pakko ja odotetaan seuraavaa lomaa ja vapaata. Tutkimuksetkin osoittavat, että Suomessa nukutaan huonosti, koetaan työstressiä ja ollaan masentuneita. Työn sekä vapaa-ajan yhteensovittaminen koetaan yhä haastavammaksi, sillä töitä on vain yksinkertaisesti niin paljon. Silti ihmiset asettavat yhä kunnianhimoisempia tavoitteita, ehtoja sekä vaatimuksia elämälleen tai sitten on rakennettu tietyn taloudellisen elintason luoma häkki, joka velvoittaa tekemään paljon töitä. Mietin välillä, ovatko ihmiset ikinä pysähtyneet miettimään, mitä he oikeasti haluavat. Kun joku päättää tehdä suursiivouksen, jotta eläisi mielekkäämpää elämää, ehkä hyppää pois yritysmaailmasta tai päättää muuttaa ulkomaille, ensimmäiset kysymykset ovat usein ”miten ajattelit elää?” tai  ”mistä saat eläkettä?”. Tuntuu, että murehditaan valmiiksi asioista, mitä ei ole tapahtunut, mietitään asioita pitkälle tulevaisuuteen, vaikka todellisuudessa meillä on käsillä vain tämä hetki, sillä huomisesta emme tiedä. Näkisin, että etenkin hyvinvointimaissa eletään varautumalla kaikkeen ja pedataan turvallista tulevaisuutta. Eli käytännössä katsoen elämme koko ajan tulevaisuudessa ”sitten kun.” Mietimme oman osakesäästösalkun arvoa...
Saunasta terveyttä – Health benefits from Sauna

Saunasta terveyttä – Health benefits from Sauna

Saunan terveyshyödyistä on tiedetty pitkään ja niistä on aina puhuttu, ainakin Suomessa. Havahduin siihen, että biohakkeri Ben Greenfield puhui Joe Roganin podcastissa Suomesta ja saunasta. Tutkimuksia on itseasiassa ihan mukavasti läpi vuosien mm. Itä-Suomen yliopistosta. Lähinnä saunan hyödyt perustuvat juuri kuumuuteen ja hikoiluun, mutta sillä on paljon myös henkisiä, rentouttavia vaikutuksia. Parhaat hyödyt saa, jos käy saunomassa useamman kerran viikossa, ainakin sen 20 minuuttia kerrallaan, ja pienen vilvoittelun jälkeen toistaa saunomisen. Sauna yhdistettynä kylmäterapiaan, on erinomainen yhdistelmä. Meillä on molemmat hyvin saatavilla täällä Suomessa, joten miksi emme käyttäisi näitä hyväksemme. Itä- Suomen Yliopiston tutkimuksessa tutkittiin saunassa käymisen tiheyden ja keston suhdetta sydän- ja verisuonitautiin sepelvaltiomotautiin sekä sydänkohtauksen riskiin. Kohderyhmänä oli 2315 keski-ikäistä itä-suomalaista miestä. Lopputuloksena havaittiin, että tiheämpi (4-7krt/vrk) ja pidempi käynti (vähintään 20 min) saunassa vähentäisi näiden kaikkien sairauksien ilmenemistä. Lisätutkimuksia saunan terveyttä edistävistä mekanismeista sydän- ja verisuonitauteihin, on tulossa. Se, että sauna todella auttoi näiden sairauksien ehkäisyssä muutoin erittäin haastavassa kohderyhmässä, oli merkittävä tulos, joka oletettavasti perustuu verenpaineen laskuun. Myös se oli merkittävä löydös, että sauna pidensi elinikää ja vähensi muiden sairauksien ilmenemistä, kuten syöpää. Ihon kautta hikoilemme pois erilaisia toksiineja, joten sauna toimii puhdistavana elimenä. Samalla iho puhdistuu, sillä kuuma sekä hikoileminen avaa ja puhdistaa ihohuokosia ja parantaa nestekiertoamme. Saunalla ja hikoilulla ilmastoidussa tilassa ja ulkona on juuri se ero, että hikeä ei tule välttämättä riittävästi. Hot jooga tai bikram voidaan rinnastaa saunaan ja niihin tulevat vielä mukaan liikunnan hyödyt. Ben Greenfieldin mukaan toisessa suomalaisessa tutkimuksessa olisi havaittu myös pieniä kasvuhormonitasojen nousuja, kun kuumaterapiaan olisi yhdistetty liikuntaa. Saunalla on myös paljon rentouttavia ja stressiä ehkäiseviä vaikutuksia. Osa perustuu varmasti lämmön rentouttavaan vaikutukseen, mutta myös erilaisten hormonien eritykseen. ...
FOMO TO JOMO

FOMO TO JOMO

For the english translation, scroll down.   Kaikki tiedämme, miten älylaitteet ottavat yhä enemmän valtaa meistä ja elämistämme. En kiistä, etteivätkö ne tekisi monesta asiasta helpompaa ja mahdollistavat paljon asioita, mutta meidän pitää ymmärtää, miten niitä käyttää ja miten koukuttavia ne oikein ovat. On tutkittu, ettei ihminen jaksa olla montaa minuuttia katsomatta kännykkää. Toiminnosta on tullut automaatio ja meitä ohjaa ajatus FOMO, eli fear of missing out. Ahdistus jäädä paitsi jostain. Vähän sama tunne, kun nuorempana ei mennyt baariin perjantai tai lauantai-iltana ja mietitytti, että mistäköhän kivasta sitä oli jäänyt paitsi. Tämä tunne pakotti usein lähtemään väsymyksestä huolimatta. Haluamme olla kehityksessä mukana, ajan hermolla ja tehdä montaa asiaa kerrallaan. Pitää yhteyttä ystäviin, lukea päivän polttavimmat uutiset ja twiitit, vastata emailehin, mutta unohdamme sen, että meillä on kuitenkin käsillä vain tämä hetki. Hetki, josta emme osaa enää nauttia, kun kiirehdimme jo seuraavaan. Kuvittelemme olevamme yhteyksissä ihmisiin somen välityksellä, mutta todellisuudessa oikea ihmisikontakti puuttuu. Myönnän itse, että olen joutunut toppuuttelemaan itseäni siitä, että osaisin pysähtyä hetkeen ja olla ilman älylaitetta, varsinkin, jos kyseessä on tärkeä hetki läheisten tai ystävien kanssa. Osa puolustautuu sillä, että älylaitteiden käyttö voi olla myös rentouttavaa. Totta sekin, mutta uskallan väittää, että moni menettää palasen tärkeistä hetkistä, kun keskitymme hetkestä nauttimisen sijaan kännykän selailuun. Joskus jopa tarve kuvien ottaminen menee tilanteista ja hetkistä nauttimisen edelle. Onneksi kehitys kehittyy ja tilalle on tullut myös vastakkaisia ajatuksia. JOMO eli joy of missing out tarkoittaa sitä, että haluaa irtautua hetkeksi älylaitteista ja teknologiatulvasta. Ajatuksena on se, että ehtisimme olemaan läsnä oikeissa vuorovaikutustilanteissa enemmän ja aikaa jäisi muille tärkeille asioille, kuten perheelle,harrastuksille tai vaan sille, että olisimme tekemättä mitään tai jopa...

Mitä kehoni opetti minulle – What my body taught me

Scroll down for the english translation   Oletko koskaan kokenut, että teet kaikkesi, mutta tuntuu, ettei kehosi toimi niinkun haluaisit? Noudatat terveellistä ruokavaliota, liikut säännöllisesti ja nukut hyvin, mutta keho kerää nestettä ja olo tuntuu aina turvonneelta. Jos kuvailisi olotilaa, niin tuntuu siltä, että keho olisi täysin jumissa ja sellaisessa tilassa, ettei mitään tapahdu. Tämä on yksi syy siihen, miksi erilaiset dieetit, verkkovalmennukset ja elämäntapamuutosvalmennukset myyvät. Ihmiset etsivät sitä viimeistä oljenkortta aina jostain, koska tilanne on epätoivoinen.  Uusi elämä yritetään aina aloittaa jokainen kerta uudelleen, kuitenkin tuloksetta. Kerron hieman omista havainnoistani, jotka ovat olleet hyvinkin yllättäviä ja sellaisia, mitä en olisi voinut aiemmin uskoa. Vasta kun ongelma alkoi ihan itsellään aukeamaan pikkuhiljaa, ymmärsin, mistä tässä kaikessa on oikein ollut kyse. Se on vaatinut todella paljon rehellisyyttä itseään kohtaan ja kokonaisvaltaisuuden ymmärtämistä. Puhutaan aina siitä, että keho on psyykkinen ja fyysinen kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta se tuntuu usein hyvin vaikealta ajatukselta sisäistää aidosti ja oikeasti. Sitä ajattelee kehoa hyvin fyysisenä kokonaisuutena, jonka pitää toimia optimaalisesti, kun sinne laittaa oikean määrän oikeaa ruokaa, pysyy aktiivisena ja nukkuu hyvin. Olen joutunut itse todistamaan sen omassa elämässäni, että toteamus on totta ja psyykkistä ja fyysistä elementtiä ei voi erottaa toisistaan, kun ajatellaan kehoa ja sen optimaalista toimintaa. Olen aina tehnyt paljon töitä jo vuodesta 2005. Olen ollut tunnollinen perfektionisti, joka on hakenut hyväksyntää ja arvostusta ulkopuolelta. Motivaationi on ollut pitkälti ulkoisten asioiden sävyttämä ja olen tehnyt paljon töitä, koska näin pitää tunnollisen ihmisen tehdä. Suorittaminen jatkui pitkään salin omistamiseen asti. Paiskin kahta työtä, koska vaihtoehtoa ei ollut. Halusin pitää huolta terveydestäni ja liikuin siinä ohessa ihan riittävästi. Oikeastaan omasta kehosta huolehtiminen...
Irtiotto arjesta – A break from everyday life

Irtiotto arjesta – A break from everyday life

Scroll down for the english translation   Tein päätöksen viime vuonna, että lähtisin 1,5 kuukaudeksi Brasiliaan ennen joulua. Se tarkoitti sitä, että tekisin työtäni osittain etänä. Ajatukseni ovat niin vahvasti menneet siihen suuntaan, että haluan tehdä vähemmän. Suorittaa vähemmän, ja elää mahdollisimman omannäköistä ja stressitöntä elämää. On jotenkin ihmeellisellä tavalla iskostunut päähän, että pitäisi elää standardielämää, joten kesti tosi pitkään ymmärtää, että minähän teen elämästäni juuri sellaista kun haluan. Ei ole mitään standardeja. Tuon tajutessani, olen mennyt vauhdilla kohti omannäköistä elämää ja unelmiani. Olen jo pitkään viettänyt paljon aikaa ulkomailla ja suuntaus on ollut pois Suomesta. Olen saanut upean mahdollisuuden viettää aikaa minulle entuudestaan täysin vieraassa maassa Brasiliassa. Nyt neljättä kertaa, siitä on tullut minulle erittäin tärkeä paikka. Tunnen paikallisia ja olen oppinut ymmärtämään ja hieman puhumaan portugalia. Vaikeinta on puheen tuottaminen.  Pidemmässä poissaolossa, varsinkin jos tehdään töitä, päivät pitää strukturoida ihan samalla tavalla kun arki kotona. Työpäivät ja -ajat pitää merkata tarkasti kalenteriin, muuten ei osaa nauttia vapaasta ja työ on kaoottista. Työ ja vapaa-aika pitää olla erikseen. Tietysti aikaero tekee sen, että palavereita tulee joskus erikoisempiin aikoihin. Huomasin myös sen, että työmoodista nopea vaihto Brasilian arkimoodiin, on ollut haastavaa. Työasiat jäävät helposti pyörimään mieleen. Toisaalta taas työn jälkeen ihan erilainen ympäristö pakottaa irrottamaan työasiat mielestä. Lämmin ilma sekä valo pitää mielialan korkealla.  Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui se, että työasiat kotimaassa alkoivat väkisin aiheuttamaan painetta, koska paluu Suomeen oli merkitty kalenteriin. Päivä päivältä lähtemisen ahdistus lisääntyi. Toisaalta tämä oli järjettömän hieno mahdollisuus oppia ja ymmärtää lisää itsestäni ja ympäristöstä missä elän. Saada kontrastia siihen elämään, mitä olen aina elänyt. Pystyin aistimaan tammikuun arjen hektisyyden Suomessa ja se pyrki saamaan minusta...
Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

Valitammeko vatsa täynnä? – Do we complain with our bellies full?

English translation available if you scroll down Olen kirjoittanut lähinnä liikunnasta, ravinnosta ja henkisestä hyvinvoinnista, mutta hyvinvointi ja yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, joten päätin kirjoittaa hieman erilaisesta aiheesta. Helsingin sanomat teki niukkuuskyselyn talousahdingossa elävistä ihmisistä. Miten tämä on mahdollista maailman onnellisimmassa maassa?? Rupesin miettimään asioita ja mieleeni tuli hyvin ristiriitaisiakin ajatuksia liittyen taloudelliseen niukkuuteen. Toisaalta olen sitä mieltä, että tulot jakautuvat hyvin epätasaisesti ja eriarvoisuus kasvaa, mutta otin kuitenkin hieman erilaisen näkemyksen asiaan, sillä olen nähnyt läheltä ihmisiä paljon vaikeammissakin tilanteissa, kuin Suomessa parhaillaan kuvaillaan. Mietin kovasti mistä suomalaisten tyytymättömyys, synkät mielikuvat sekä ajatukset oikein kumpuavat. Suomalaista mentaliteettia kuvastaa kateus ja negatiivisuus. Uskallan väittää, että asenteella ja mielialalla on paljon tekemistä sen kanssa, miten pahaksi oma niukka taloudellinen tilanne koetaan. Vertaamme itseämme muihin ja koemme sisäistä huonommuudentunnetta. Kun jatkuvasti korostamme Suomen erinomaisuutta, onnellisuutta ja sitä, että meillä on asiat hyvin, voi jollekin olla vaikea hyväksyä, etteivät asiat olekaan omassa elämässä niin hyvin. Koetaan, että ollaan epäonnistuneita, kun ei pärjätä hyvinvointivaltiossa niin kuin pitäisi ollakseen kunnon kansalainen. Oma tilanne tuntuu pahemmalta mitä se todellisuudessa on, sillä vertaamme itseämme parempituloisiin tai menestyjiin. On totuttu elämään hyvinvointivaltion tietyntasoista elämää, josta joudutaankin ehkä elämänmuutosten myötä tinkimään. Niukka elämä ja luottotietojen menetys hävettää ja tuntuu pelottavalta maassa, jossa taloudellista turvaa ja hyvätuloisuutta ihannoidaan. Suomessa hävetään sitä, ettei ole varaa tai podetaan syyllisyydentuntoa veloista tai maksamattomista laskuista. Kun ihminen ei ole joutunut oikeasti kokemaan äärimmäistä taloudellista tiukkuutta, tulotason äkillinen pienentyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, koska suomessa korostetaan niin paljon taloudellisen turvan tärkeyttä ja rahan merkitystä. Suomalaisten arvomaailmassa rahalla ja taloudellisella turvalla on liian suuri merkitys. Yhteiskunnassamme onnellisuus liitetään ajatukseen, että pitää pystyä elämään tietyntasoista elämää, jossa määrätyt asiat ovat turvattuja....