Milloin riitän? – Will I ever be enough?

Milloin riitän? – Will I ever be enough?

Viime aikoina on paljon puhuttu loppuunpalamisista ja uupumuksesta. Siitä kärsivät aikuiset mutta myös nuoret. Ei ole ihme, sillä tahti yhteiskunnassa vaan kiihtyy. Nuorten pitää jo varhain päättää, mihin ammattiin haluavat keskittyä. Työssä vaaditaan ihmisiltä jatkuvasti enemmän. Yritykset eivät siitä tavallaan sano ääneen tai vaadi, mutta yksilö itse asettaa itselleen paineet, koska taustalla on pelko. Pelko siitä, että jos ei jaksa, joku muu tulee tekemään työt sinun puolestasi.  Urheilevat nuoret harjoittelevat yli kapasiteetin, käyvät koulua ja yrittävät pitää yllä sosiaalisia suhteita. Lapset alkavat jo hyvin varhain kasaamaan itselleen paineita menestyksestä. Aikuiset pohtivat vanhemmuutta ja pelkäävät virheitä kasvatuksessaan. Parisuhteissa ollaan törmäyskurssilla, kun odotukset ja todellisuus menevät ristiin. Kaiken tämän lisäksi, sorrumme vertaamaan itseämme muihin ja tunnemme itsemme vielä huonommiksi. Tämä kaikki lisää ahdistusta ja vahvistaa sisäistä riittämättömyydentunnetta.  Milloin minä riitän? Haluan puhua riittämättömyydentunteesta. Sillä on juurensa lapsuudessa. Vanhemmuuden perusteena ja ihanteena on ehdoton rakkaus lasta kohtaan. Ehdoton rakkaus perustuu jokaisen ihmisen itseisarvoon. Jokainen ihminen on ehdottoman rakkauden arvoinen. Ihannetilassa lapsen ei tarvitse olla mitään, jotta hän on rakastettava. Todellisuudessa lapseen kohdistuu hyvin usein paineita, odotuksia ja toiveita. Osa vanhemmista käsittelee lapsiaan tiedostamattaan oma itsensä jatkeena. Tällöin lapsi kokee, että hänen täytyy olla jotain tai suoriutua tietyllä tavalla, jotta hän olisi rakastettava. Tämä sama ajatus voidaan viedä parisuhteeseen, jossa ehdoton rakkaus tulisi olla yhdistävä tekijä. On elintärkeää tietää olevansa arvokas ja rakastettava olento ilman, että tarvitsee täyttää toisen tarpeita tai olla jotain. Kuinka usein asetamme ehtoja ja vaadimme, että toisen täytyy täyttää tiettyjä odotuksia, tehdä meidät onnelliseksi tai toimia määrätyllä tavalla, jotta hän ansaitsisi rakkautemme. Riittämättömyydentunne pysyy tiukasti elämän varrella mukana ja näyttäytyy esimerkiksi suorittamisena, oman itsensä pönkittämisenä erilaisilla pinnallisilla asioilla, vaikeuksina parisuhteissa...
Aika on paras lahja – Time is the greatest gift

Aika on paras lahja – Time is the greatest gift

Olen hiljattain tavannut itselleni merkittävän ihmisen. Ihmisen, joka on opettanut minulle lyhyessä ajassa paljon elämästä, ihmissuhteista, peloista, arvomaailmasta, hyveistä, paheista ja muista elämän tärkeistä asioista oman esimerkin kautta. Ajatusmaailmani on avartunut huomattavasti ja olen miettinyt asioita ihan uudella tapaa. Minut pysäytti erityisesti viisaus, jonka ystäväni minulle totesi: ”paras lahja, minkä ihmiselle voit antaa, on aikasi, koska annat osan elämästäsi jota et koskaan saa takaisin.” Aloin pohtimaan asiaa syvemmin. Elämä on täynnä erilaisia tapahtumia ja häiriötekijöitä. On sosiaalista mediaa, harrastuksia, työtä, kutsuja sekä perhe-elämää. Viikot etenevät tarkan aikataulun mukaan. Olemme liian kiireisiä, jotta ehtisimme antaa aikaa elämän tärkeimmille ihmisille ja asioille. Tuttavien ja asiakkaiden kanssa käytävissä keskusteluissa paljastuu usein, että he viettävät omasta mielestään liian vähän aikaa tärkeiden ihmisten kanssa. Eikä vuorovaikutustilanteita helpota se, että kännykät ovat käytössä melkein 12 tuntia vuorokaudessa. Ongelma selkeästi tiedostetaan, mutta sille ei kuitenkaan tehdä mitään. Uskon, että kyse on omasta arvomaailmasta ja prioriteeteista. Kyse on siitä, mitä oikeasti pidät elämässä tärkeänä. Australialainen sairaanhoitaja Bronnie Ware haastatteli 12 viikon ajan saattohoidossa olevia potilaita. Haastatteluista tuli selkeästi esille viisi asiaa, mitä ihmiset katuivat eniten kuolinvuoteellaan. Näistä meidän tulisi oppia jotain: Toivoisin, että olisin näyttänyt enemmän tunteitani Toivoisin, että olisin tehnyt vähemmän töitä Toivoisin, että olisin ollut enemmän ystävieni kanssa Toivoisin, että olisin elänyt enemmän omannäköistä elämää, eikä sellaista, mitä muut odottavat Toivoisin, että olisin antanut itseni olla onnellisempi Jo muinaisessa Kreikassa on käytetty ajatusta kuolemasta mielikuvaharjoitteluna ja Toltecit käyttivät tätä keinoa, jotta opittaisiin ystävällisyyttä, elämään täysillä, rakastamaan ja olemaan pelkäämäättä. Tämä vain esimerkkinä siitä, miten ymmärtäisimme sen, ettei aika lisäänny elämän tiimalasissa. Emme saa täältä mitään materiaa tai statuksia mukanamme. Aika on rajallista. Siitä huolimatta jätämme...
Äänihoitoa stressiin- Sound healing for stress relief

Äänihoitoa stressiin- Sound healing for stress relief

Innostuin äänihoidosta joogatunnilla, jossa soitettiin gongeja loppurentoutumisen yhteydessä. Tunsin koko kehon värähtelevän gongien äänten kaikuessa. Äänet selkeäsi lisäsivät syvän rentoutumisen tilaa. Törmäsin netissä Valonkädet äänihoito- illan mainokseen. Äänihoito- iltoja pitää Jani Toivonen Soundhealing Helsingistä. Päätin osallistua jo toista kertaa tapahtumaan sillä se on ollut mahtava kokemus, jonka haluan jakaa kanssanne. Tapahtuma järjestettiin joogakoulun salissa. Edessä on alttarimainen rakennelma, jossa on erilaisia kulhoja, gongeja, äänirautoja ja äänipiippuja. Asiakkaat makaavat mukavasti joogamatoilla ja jokainen voi ottaa sellaisen asennon, missä saavuttaa parhaimman rentoutumisen tilan. Tunti kestää kokonaisuudessaan noin 1h 30 minuuttia. Mihin äänihoito sitten perustuu? Äänihoito perustuu värähtelyyn. Itse asiassa kaikki, mikä liikkuu, synnyttää ääntä, kaikki värähtelevät kappaleet synnyttävät ääntä. Toisin sanoen kaikki universumissa värähtelee jollain tietyllä taajuudella. Ääni on fysikaalinen ilmiö, joka kuljettaa sekä energiaa että informaatiota jossain väliaineessa. Tyhjiössä ääni ei kulje. Ääni on värähtelyä, ilmanpaineen vaihtelua ja kineettistä energiaa. Ääniaallon synnyttämä äänenpaine saa korvan tärykalvon värähtelemään aiheuttaen kuuloaistimuksen. Äänet kulkevat koko ihmiskehon lävitse vaikuttaen kehon nesteisiin, soluihin ja aivoaaltoihin sekä värähdyttäen luustoa, kudoksia ja sisäelimiä.   Jani Toivonen Soundhealing Helsinki   Instrumentit pitävät sisällään perusäänen lisäksi lukuisan määrän ylä-ääniä eli harmonisia ääniä, jotka luovat erityisen äänimaailman. Instrumenttien yläsävelet saavat kehon triljoonat solut soimaan harmonisesti ja purkavat näin energiatukoksia sekä avaavat meridiaaneja. Syvemmällä tasolla instrumenttien tuottamat harmoniset äänet vaikuttavat tietoisuuden tasoon hidastamalla aivorytmejä alfa- ja theeta-taajuuksiin, mikä aktivoi kehon parantavia energioita. Tunnin aikana huomasin muutamien äänien vaikuttavan niin, että tunsin pääni kelluvan vedessä. Myös mieleeni tuli erilaisia muistoja ja tapahtumia eri äänten yhteydessä. Jani totesi, että hoidon teho on parempi, jos sitä tehdään sarjoina. Samalla tavalla, jos käyt hieronnassa hoitamassa esim niska- hartiaseutua, niin ensimmäinen kerta avaa pinnallisesti, toisena kertana...
Elä aidosti omien arvojesi mukaan – Live honestly according to your values

Elä aidosti omien arvojesi mukaan – Live honestly according to your values

Sosiaalisessa mediassa näkee kaikenlaista. Olen viimeaikoina pohtinut asioita. Katsellut paljon kuvia ja tekstejä, mitä sosiaalisessa mediassa tapahtuu. Jonkun verran olen myös lukenut kirjoituksia ja ihmisten ajatuksia. Muutama asia on alkanut häiritsemään. Haluaisin puhua arvoista. Meillä jokaisella on oma arvomaailmamme, johon kuuluu asioita, mitä pidämme tärkeänä elämässä. Blogimaailmassa on nyt muotia puhua arvoista. Pinnalle nousee erilaisia aiheita:  perhe, rakkaus, terveys ja  hyvinvointi. Yleensä ne arvot ovat suosittuja, jotka ovat yleisesti hyväksyttyjä ja jotka saavat lukijoissa positiivisen reaktion. Selkeästi mietitään myös sitä, mitä suuri yleisö haluaa kuulla, ja millä saa tykkääjiä. Tykkäysten määrä tietysti lisää sponsoreita. Harva puhuu materiasta, rahasta ja menestyksestä tavoitteellisina arvoina. Kukapa haluaisi seurata pinnallisen tai materialistisen ihmisen blogia. Ristiriita muodostuu kuitenkin siinä vaiheessa, kun aletaan tarkemmin seuraamaan näiden henkilöiden elämää ja sitä, mitä viestitään ulospäin. Kuvissa mainostetaan meikkejä, kauneudenhoitoja, autoja, käsilaukkuja, glamouria ja materiaa. Todellisuus paistaa tämän kaiken läpi ja ei tarvitse olla kovinkaan nero ymmärtääkseen tämän. Haluttaisiin ja puhutaan, että omassa arvomaailmassa olisi merkityksellistä rakkaus, perhe, terveys ja esimerkiksi hyvän tekeminen, mutta todellisuudessa pinnalliset asiat ovat tärkeämpiä. Toisin sanoen, sanat ja teot menevät ristiin. Annan ristiriidasta esimerkin. Henkilö kertoo, että perhe ja terveys ovat hänelle tärkeimpiä arvoja. Hän tekee aamusta iltaan töitä ja luo uraa, johon kuuluu paljon matkustelua. Lapset ovat hoidossa milloin missäkin ja vapaa-aika käytetään kaksi kertaa päivässä kovien harjoitusten tekemiseen sekä kauneudenhoitoihin. Onko mielestäsi tässä elämässä tärkeintä perhe ja terveys? Kuten aiemmin totesin, jokainen määrittää oman arvomaailmansa, mutta korostan rehellisyyttä, ennen kaikkea itseään kohtaan. Mikään ei ole pahempaa, kuin itselleen valehtelu, sillä se aiheuttaa kipuilua ennemmin tai myöhemmin. Eläminen ristiriidassa oman arvomaailmaansa kanssa on pidemmän päälle haastavaa ja elämästä tulee raskasta. Kaikkein tärkeintä...
Uuden Vuoden tavoitteet – New Year’s goals

Uuden Vuoden tavoitteet – New Year’s goals

Mietin pitkään, minkälaisen kirjoituksen haluaisin tehdä vuoden vaihtumisen kynnyksellä. Toivoisin kaikkein eniten, että ihmiset vastaisivat kysymykseen: mikä tekee sinut onnelliseksi? Elämme kiireen keskellä ja rauhallisen ajan löytäminen ajatustyöskentelyyn, on miltei mahdotonta. Me kuitenkin tarvitsemme tätä aikaa enemmän kuin mitään muuta. Aikaa  miettiä, kuka oikein olen, elänkö omannäköistä elämää ja olenko onnellinen. Tässä vaiheessa monet alkavat suunnittelemaan uutta elämää ja erilaisia lupauksia. Me niin usein lankeamme samaan kaavaan: olemme tyytymättömiä jostain syystä elämäämme ja mietimme, millä keinoin saisimme tuntemaan itsemme paremmaksi. ”Pinnallisia” tavoitteita on helppo asettaa. On erittäin hyvä asia tehdä pieniä muutoksia esimerkiksi elämäntapoihin, mutta usein unohdamme sanan ”pieniä”. Lähdemme tavoittelemaan kuuta taivaalta, ja teemme ihmeellisiä sekä epärealistisia lupauksia itsellemme. Ajatuksena muutos tuntuu hyvältä, mutta emme laske, kuinka paljon meillä on todellisuudessa aikaa ja voimavaroja käyttää tähän tavoitteeseen pääsemiseen. On tärkeä muistaa, että kunnianhimoiset tavoitteet vaativat armotonta työtä ja rutiinia, joten asiat eivät tapahdu itsellään. Kun elämässä tulee sitten se tiukka paikka, vaatii rutiinin ylläpitäminen erityisen tiukkaa kurinalaisuutta ja tahdonvoimaa. Mutta usein juuri tällöin tapahtuu notkahdus. Tavoitteet unohtuvat ja keskitymme pitämään elämän paletin joten kuten kasassa. Näin vain tapahtuu ja ei siitä pitäisi ottaa huonoa omaatuntoa. Ongelmana on ihmisluonne. Olemme asettaneet suuren tavoitteen, ja realiteetin ymmärtäminen, ettemme tule pääsemään tähän tavoitteeseen, aiheuttaa suunnattomasti kipua ja häpeää. Mitä, jos emme olisi alun perinkään asettaneet liian kunnianhimoista tavoitetta itsellemme. Tällöin emme olisi joutuneet tilanteeseen, jossa koemme, että olisimme epäonnistuneet. Pienten ja kohtuullisten tavoitteiden asettaminen on erittäin tärkeää, sillä useista pienistä muutoksista muodostuu lopulta suuria muutoksia. Ennen kaikkea olisi tärkeää miettiä omaa elämää syvemmin, kuin vain painonpudotuksen tai kuntokuurin näkökulmasta. Koska harvoin pinnalliset asiat kuitenkaan lopulta lisäävät tyytyväisyyttä. Näen hyvin paljon, että monet...
Onni ja sydämen sivistys – Happiness and civility of heart

Onni ja sydämen sivistys – Happiness and civility of heart

Kuuntelin hiljattain psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen erinomaisen haastattelun onnellisuudesta. Olen tätä aihetta ennenkin käsitellyt, mutta Ojasen haastattelu toi paljon lisää erilaisia ja jopa uusia näkökulmia aiheeseen.  Ojasen lähestymistapa onnellisuuteen on positiivisessa psykologiassa, ihmisten vahvuuksissa, tyytyväisyydessä ja onnellisuudessa. Ainaisen kiireen keskellä on vaikea keskittyä asioihin, jotka vaativat syvempää ajattelua ja me pyrimme ehkä tiedostamattamme välttelemään näiden asioiden käsittelemistä. Kannustan näin jouluna pysähtymään, antamaan aikaa itselleen ja miettimään omaa onnellisuutta. Onnellisuuden tavoittelu on tämän päivän selkeä trendi. Välillä tuntuu, että osa self-help oppaista ja ohjeista ovat hyvin teennäisiä. Osa oppaista kehottaa olemaan tavoittelematta onnea. Miten meidän tulisi sitten lähteä ajattelemaan onnellisuutta, ja mistä onnellisuus oikein muodostuu?  Ojanen puhuu onnellisuuden yhteydessä hyvästä elämästä ja tyytyväisyydestä elämään. Onnellisuus jaetaan hetkittäin vaihtuvaan tunneonneen ja kuinka tyytyväinen olet elämääsi, eli tyytyväisyysonneen. Jokaisen onnellisuus on erilaista. Erot ovat yksilöllisiä, sillä ihmiset käyvät läpi erilaisia elämäntapahtumia. Jokaisella on siis oma onnellisuuden taso. Länsimaissa me sorrumme usein ajattelemaan, että olemme onnellisempia kuin ihmiset köyhissä maissa. Ajattelemme onnellisuutta materian ja elinolosuhteiden kautta. Omasta kokemuksestani voin todeta, että huolet, murheet ja vaikea elämäntilanne taloudellisesti eivät vaikuttaneet siihen, ettenkö olisi voinut kokea päivittäistä onnellisuutta ja onnellisuutta elämään. Uskon, että tämä johtui siitä, että ajattelin onnellisuutta kokonaisvaltaisempana asiana, kuin rahana pankkitililläni. Sain onnellisuuden tunnetta muista asioista. Tunnistin omasta elämästäni ja ajattelustani asioita, jotka Ojasen mielestä ovat merkittäviä onnellisuuden kannalta. Näitä ovat toiveikkuus, innostus, hyveet, sosiaalinen taitavuus, ilo ja myönteisyys elämään. Yhtenä suurimpana asiana on sydämen sivistys, joka muodostuu mm. kohteliaisuudesta, avuliaisuudesta, anteeksiannosta ja kiittämisestä. Mitä voimme sitten tehdä, jotta eläisimme parempaa elämää? Nykyajan yhteiskunnassa laskemme hyvin paljon kaikkea rahassa ja siinä mitä me saamme. Autamme toisia, saadaksemme jotain takaisin. Ihmissuhteita ajatellaan antamisen...