Uuden Vuoden tavoitteet – New Year’s goals

Uuden Vuoden tavoitteet – New Year’s goals

Mietin pitkään, minkälaisen kirjoituksen haluaisin tehdä vuoden vaihtumisen kynnyksellä. Toivoisin kaikkein eniten, että ihmiset vastaisivat kysymykseen: mikä tekee sinut onnelliseksi? Elämme kiireen keskellä ja rauhallisen ajan löytäminen ajatustyöskentelyyn, on miltei mahdotonta. Me kuitenkin tarvitsemme tätä aikaa enemmän kuin mitään muuta. Aikaa  miettiä, kuka oikein olen, elänkö omannäköistä elämää ja olenko onnellinen. Tässä vaiheessa monet alkavat suunnittelemaan uutta elämää ja erilaisia lupauksia. Me niin usein lankeamme samaan kaavaan: olemme tyytymättömiä jostain syystä elämäämme ja mietimme, millä keinoin saisimme tuntemaan itsemme paremmaksi. ”Pinnallisia” tavoitteita on helppo asettaa. On erittäin hyvä asia tehdä pieniä muutoksia esimerkiksi elämäntapoihin, mutta usein unohdamme sanan ”pieniä”. Lähdemme tavoittelemaan kuuta taivaalta, ja teemme ihmeellisiä sekä epärealistisia lupauksia itsellemme. Ajatuksena muutos tuntuu hyvältä, mutta emme laske, kuinka paljon meillä on todellisuudessa aikaa ja voimavaroja käyttää tähän tavoitteeseen pääsemiseen. On tärkeä muistaa, että kunnianhimoiset tavoitteet vaativat armotonta työtä ja rutiinia, joten asiat eivät tapahdu itsellään. Kun elämässä tulee sitten se tiukka paikka, vaatii rutiinin ylläpitäminen erityisen tiukkaa kurinalaisuutta ja tahdonvoimaa. Mutta usein juuri tällöin tapahtuu notkahdus. Tavoitteet unohtuvat ja keskitymme pitämään elämän paletin joten kuten kasassa. Näin vain tapahtuu ja ei siitä pitäisi ottaa huonoa omaatuntoa. Ongelmana on ihmisluonne. Olemme asettaneet suuren tavoitteen, ja realiteetin ymmärtäminen, ettemme tule pääsemään tähän tavoitteeseen, aiheuttaa suunnattomasti kipua ja häpeää. Mitä, jos emme olisi alun perinkään asettaneet liian kunnianhimoista tavoitetta itsellemme. Tällöin emme olisi joutuneet tilanteeseen, jossa koemme, että olisimme epäonnistuneet. Pienten ja kohtuullisten tavoitteiden asettaminen on erittäin tärkeää, sillä useista pienistä muutoksista muodostuu lopulta suuria muutoksia. Ennen kaikkea olisi tärkeää miettiä omaa elämää syvemmin, kuin vain painonpudotuksen tai kuntokuurin näkökulmasta. Koska harvoin pinnalliset asiat kuitenkaan lopulta lisäävät tyytyväisyyttä. Näen hyvin paljon, että monet...
Onni ja sydämen sivistys – Happiness and civility of heart

Onni ja sydämen sivistys – Happiness and civility of heart

Kuuntelin hiljattain psykologian emeritusprofessori Markku Ojasen erinomaisen haastattelun onnellisuudesta. Olen tätä aihetta ennenkin käsitellyt, mutta Ojasen haastattelu toi paljon lisää erilaisia ja jopa uusia näkökulmia aiheeseen.  Ojasen lähestymistapa onnellisuuteen on positiivisessa psykologiassa, ihmisten vahvuuksissa, tyytyväisyydessä ja onnellisuudessa. Ainaisen kiireen keskellä on vaikea keskittyä asioihin, jotka vaativat syvempää ajattelua ja me pyrimme ehkä tiedostamattamme välttelemään näiden asioiden käsittelemistä. Kannustan näin jouluna pysähtymään, antamaan aikaa itselleen ja miettimään omaa onnellisuutta. Onnellisuuden tavoittelu on tämän päivän selkeä trendi. Välillä tuntuu, että osa self-help oppaista ja ohjeista ovat hyvin teennäisiä. Osa oppaista kehottaa olemaan tavoittelematta onnea. Miten meidän tulisi sitten lähteä ajattelemaan onnellisuutta, ja mistä onnellisuus oikein muodostuu?  Ojanen puhuu onnellisuuden yhteydessä hyvästä elämästä ja tyytyväisyydestä elämään. Onnellisuus jaetaan hetkittäin vaihtuvaan tunneonneen ja kuinka tyytyväinen olet elämääsi, eli tyytyväisyysonneen. Jokaisen onnellisuus on erilaista. Erot ovat yksilöllisiä, sillä ihmiset käyvät läpi erilaisia elämäntapahtumia. Jokaisella on siis oma onnellisuuden taso. Länsimaissa me sorrumme usein ajattelemaan, että olemme onnellisempia kuin ihmiset köyhissä maissa. Ajattelemme onnellisuutta materian ja elinolosuhteiden kautta. Omasta kokemuksestani voin todeta, että huolet, murheet ja vaikea elämäntilanne taloudellisesti eivät vaikuttaneet siihen, ettenkö olisi voinut kokea päivittäistä onnellisuutta ja onnellisuutta elämään. Uskon, että tämä johtui siitä, että ajattelin onnellisuutta kokonaisvaltaisempana asiana, kuin rahana pankkitililläni. Sain onnellisuuden tunnetta muista asioista. Tunnistin omasta elämästäni ja ajattelustani asioita, jotka Ojasen mielestä ovat merkittäviä onnellisuuden kannalta. Näitä ovat toiveikkuus, innostus, hyveet, sosiaalinen taitavuus, ilo ja myönteisyys elämään. Yhtenä suurimpana asiana on sydämen sivistys, joka muodostuu mm. kohteliaisuudesta, avuliaisuudesta, anteeksiannosta ja kiittämisestä. Mitä voimme sitten tehdä, jotta eläisimme parempaa elämää? Nykyajan yhteiskunnassa laskemme hyvin paljon kaikkea rahassa ja siinä mitä me saamme. Autamme toisia, saadaksemme jotain takaisin. Ihmissuhteita ajatellaan antamisen...
Miten selviydyt joulusta ilman ähkyä – How to survive Christmas without overeating

Miten selviydyt joulusta ilman ähkyä – How to survive Christmas without overeating

Joulu on haastavaa aikaa ja siitä suoriutuminen ahdistaa monia. Oikeastaan koko marraskuu on täynnä erilaisia juhlia ja kutsuja, puhumattakaan joulukuusta. Melkein kaksi kuukautta on pitkä aika elää poikkeavasti. Tällä tarkoitan sitä, että usein ruokavalio muuttuu radikaalisti ja liikunnalle ei jää tarpeeksi aikaa. Tästä rumbasta selviäminen voi tammikuussa olla haastavaa. Haluan kuitenkin korostaa, että tiukkapipoinen ei pidä olla, mutta jos näitä parin kuukauden poikkeuksia tulee jouluna ja kesällä, puhutaan äkkiä puolesta vuodesta. Paino hiipii pikkuhiljaa ylös, ja sen saaminen alas, käy vuosi vuodelta työläämmäksi. Miten sitten pystyisimme nauttimaan joulusta säilyttämällä suhteellisen normaalin rytmin ja elämäntavat? Joulun ajatus keskittyy hyvin paljon syömisen ja pelkän levon ympärille. Hamstraamme kaupasta uskomattomia määriä jouluruokaa, loppujen lopuksi mitä varten? Jouluruoat voivat olla ihan hyviä ja terveellisiä vaihtoehtoja, mutta ongelmana on usein ähkyyn syöminen monta kertaa päivässä. Voisimme ajatella niin, että joulu olisi rauhoittumiselle ja liikunnan harrastamiselle otollista aikaa. Joka päivä ei tarvitse kattaa koko joulupöytää koreaksi. Välillä on hyvä syödä arkisemmin.  Jouluna käydään myös tyypillisesti paljon vierailla, jolloin joskus voi kohteliaasti kieltäytyä esimerkiksi alkoholista ja ähkyyn asti syömisestä. Päivittäinen aktiivisuus antaa lisää joustoa ravintoon ja piristää mieltä. Oikeastaan kyse on pitkälti omista valinnoista ja siitä, että miettii millaisesta tekemisestä tulee hyvä olo, ja minkälaisella toiminnalla saisi ladattua akkuja seuraavaa vuotta varten. On valtavan raskasta, jos aiheutamme ahdistuksen siitä, että paino on noussut ja emme ole liikkuneet yhtään. Tällöin stressaannumme ja alamme kiirehtiä ajatuksissamme takaisin arkirytmiin. Ruokimme tällä ahdistuksella myös lehtien ja sosiaalisen median painopudotushurmiota. Jouluna saa toki nauttia, mutta korostan joustavaa mieltä ja tasapainon löytämistä. 5 vinkkiä selviytyä Jouluähkystä: Pidä välipäiviä raskaasti syömisestä Valitse myös terveellisiä vaihtoehtoja joulupöytään Opi erottelemaan kylläisyys ja ähky Liiku ja...
Oikotie onneen – Easy come easy go

Oikotie onneen – Easy come easy go

Olen useasti miettinyt ketkä ostavat painonpudotukseen tai kiinteämpiin pakaroihin tähtääviä nettivalmennuksia. Jokainen kuitenkin on tietää sen totuuden, että nämä lupaukset hyvin harvoin tuovat sen, mitä me odotamme, korkeintaan hyvän omantunnon. Aloitamme uusia harrastuksia ja dieettejä impulsiivisesti, mutta usein yritykset epäonnistuvat ja into loppuu. Nykymaailman meno on hektistä. Kaikilla on kiire. Haluamme miljoonaa asiaa kerrallaan ja tärkeintä on olla mahdollisimman tehokas. Haluamme upean ulkonäön, teemme pitkää päivää töissä, ja perheenkin kanssa pitäisi viettää aikaa. Kaikki pitäisi saada mielellään heti, mahdollisimman nopeasti ja vaivatta. Ihmiset etsivät hätääntyneesti helpotusta ahdistukseen tarttumalla johonkin yhteen oljenkorteen, joka usein on online dieetti- tai treenivalmennus, mielellään sellainen joka lupaa mahdollisimman paljon ja nopeasti. Kontrolli helpottaa ja lisää hyvän olon tunnetta, kun elämä on muuten kaoottista. Kun ratkaisua haetaan pinnallisista asioista, olemme ihmeissämme, kun emme pääse tavoitteisiin. Lopputuloksena on pettymys, kun tajuamme, ettei tästä taaskaan tullut mitään.  Haahuilulla nopeiden vaihtoehtojen perässä sekä olemalla impulsiivinen, pakoilemme todellista ongelmaa. Olisihan se liian kivuliasta katsoa omaa toimintaa kriittisesti ja pysähtyä tekemään inventaariota omasta elämästä. Pysähtyä ja kysyä itseltään, mitä oikeasti haluan? Miksi haluan nopeasti kiinteämmät pakarat tai olla triathlonisti viidessä viikossa? Vuoden vaihtuminen on palveluntarjoajille kulta-aikaa, kun ihmiset tekevät lupauksia. Markkinat ovat valtavat. Erilaisten ohjelmien kirjo on valtava. Peräänkuuluttaisin yksilön vastuuta. Olemmeko niin kiireisiä, ettemme kykene arvioimaan palveluntarjoajien ammattitaitoa, taustaa tai edes miettimään kriittisesti, mitä olemme ostamassa, ja onko tässä ylipäänsä järkeä?  Ostamme palasen illuusiota ja unelmaa, jotta saisimme hetkeksi hyvän mielen.  Taustalla on usein olettamus, että kun ostan tämän onlinevalmennuksen, tulen samanlaiseksi kuin valmennuksen tarjoaja. Tähän illuusioon tartutaan ja sitä myydään aika häikäilemättömästi. Markkinoilla on tarjolla hyviäkin palveluita, mutta kuluttajalle se on viidakko, jossa usein ulkoiset asiat saavat liikaa...
Omien rajojen tunnistaminen ja itsearvostus

Omien rajojen tunnistaminen ja itsearvostus

Viimeiset vuodet ovat olleet minulle henkisen kasvamisen vuosia monestakin näkökulmasta katsottuna. Olen tehnyt valtavia oivalluksia, jotka ovat parantaneet merkittävästi elämänlaatuani. Määrätyt asiat elämässäni ovat olleet kuormittavia, ja aloin tutkimaan näitä asioita hieman tarkemmin. Olen paljon pohtinut rajojen vetämisen merkitystä. Se ettemme vedä rajoja tarpeeksi tiukasti, aiheuttaa meille ahdistusta ja pahoinvointia. Huomaan olevani erittäin vahvasti ”pleaser” luonne. Ihminen, joka huolehtii ensisijaisesti siitä, että muilla on mahdollisimman hyvä olla. Omat tarpeeni tulevat usein vasta sen jälkeen. Tunnistan tässä hyvin paljon omaa äitiäni. On ollut pitkä tie itselleni oppia vetämään rajoja.  Rajojen asettaminen koskee työelämää, ystäviä, parisuhteitamme ja yleensä ihmissuhteitamme. Kuinka usein otamme työtä yli kapasiteettimme, ja tajuamme vasta burn outin partaalla, ettei tämä tule onnistumaan. Katkeroidumme, olemme ylikuormittuneita ja työstä tulee negatiivisesti virittynyt asia. Usein parisuhteissa toinen tekee valtavasti uhrauksia suhteen eteen ja hiljaisesti toivoo ja odottaa toisen tekevän samoin. Kun näin ei usein kuitenkaan tapahdu, petymme ja osoitamme pettymyksen toiselle kiukutteluna tai nalkutuksena. Jos ystävyyssuhteissa toinen vain järjestää yhteistä aikaa ja kuuntelee huolia, alkaa ihmissuhde kuluttamaan samalla tavoin, kuin parisuhde. Hiljattain on ollut paljon puhetta seksuaalisesta häirinnästä. Mielestäni tässäkin on kyseessä rajojen vetämisestä ja siitä kuinka paljon hyväksymme meihin kohdistuvaa häirintää. Mitä sitten voimme tehdä, jotta meillä olisi helpompi olla? Kyse ei ole ollenkaan monimutkaisista asioista. Miellyttäjälle nämä tilanteet voivat olla epämiellyttäviä ja vaikeita. Työelämässä EIn  sanominen on rajojen vetämistä. Kaikkia työtehtäviä ei tarvitse ottaa vastaan. Yksi sana, jonka sanominen voi olla hurjan vaikeaa, kun pelkäämme, miten työnantaja suhtautuu minuun tai minkälaisen kuvan annan itsestäni työntekijänä. Kun uskallamme sanoa sen ääneen, valtava taakka yleensä tipahtaa hartioiltamme. Ei se ollutkaan paha asia. Kukaan ei suuttunut, olemme hengissä. Itseasiassa EIn sanominen voi auttaa...
Terveellisten elämäntapojen ihmepilleri

Terveellisten elämäntapojen ihmepilleri

Miten liikkuisin enemmän ja söisin terveellisemmin? Miten pystyisin säännöllisyyteen? Nämä ovat tuttuja kysymyksiä, joiden kanssa ihmiset yleensä kamppailevat. Suurimmalla osalla on kaikki tarvittava tieto terveellisten elämäntapojen noudattamiseen. Kyse onkin usein motivaatiosta, tahdosta ja päätöksenteosta. Liian usein lähdemme tavoittelemaan kuuta taivaalta. Uskallan väittää, että liian kunnianhimoinen tavoitteenasettelu voi olla huono asia. Meillä on työt ja perhe-elämä kaiken muun tivolin lisäksi. Kokonaisuus on usein haastava paletti, jonka pyörittämiseen menee aikaa ja energiaa. Ensimmäiseksi tämän asian ymmärtäminen ja hyväksyminen on olennaista.  Tavoite tulisi asettaa niin, että liikuntaohjelman sekä terveellisen ravinnon noudattamisesta ei tulisi enää yhtä stressitekijää lisää elämänpalettiin. Jos tavoitteena on esimerkiksi triathlon, jonka harjoitteluun tulee sijoittaa suhteellisen paljon aikaa viikkotasolla, kannattaa miettiä, lisääkö tavoite energiaa vai viekö se lopulta enemmän voimavaroja. Riippuu yksilön taustasta ja liikuntahistoriasta, mutta hyvin monen kannattaisin lähteä liikkeelle arkiliikunnan lisäämisestä. Liikkuminen työpaikalle, liikkuminen työpäivän aikana ja portaiden nousut sekä seisominen ovat merkittäviä asioita, joilla saa lisättyä merkittävästi päivän aktiivisuustasoa. Etenkin, jos motivaatiota on vaikea löytää, hyötyliikuntaa tulee tehtyä ikäänkuin huomaamatta. Terveysvaikutusten saamiseksi ei liikunnan tarvitse olla tunnin kovaintensiteettistä harjoittelua päivittäin. Aktiivisuus voi koostua useista pienemmistä pätkistä päivän aikana, ja on erittäin terveellistä liikkua paljon peruskuntotasolla, eli toisin sanoen harrastaa 4:n P:n liikuntaa, jossa Pitää Pystyä Puhumaan Puuskuttamatta. Ravintoasioissa ottaisin samanlaisen linjan, kun liikunnan harrastamisessa. Me haluamme aina mennä äärimmäisyyksiin tai sitten kiinnitämme liiaksi nippelitietoon huomiota, ja yritämme sieltä saada ratkaisua ja pelastusta syömisen ongelmiimme. Ihmiset käyttävät suunnattoman paljon aikaa kiistelyyn siitä, mikä on oikeanlainen ravinto-ohjelma, vaikka monella suuret linjat omassa syömisessä ovat pielessä. Jokainen tietää suurinpiirtein, mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä, joten kyse on enemmänkin aktiivisesta päätöksenteosta ja pienten terveellisten valintojen tekemisestä. Aina ei voi nauttia...