Minkälaisen joulun aiot viettää? – What kind of Christmas are you going to celebrate?

Minkälaisen joulun aiot viettää? – What kind of Christmas are you going to celebrate?

Joulu on kulutuksen juhlaa. Ihmiset ryntäilevät herkuissa ostamassa viimeisen päälle ainekset täydellistä jouludinneriä varten ja kaupoista ostetaan elektroniikkaa ja kaikenlaista, koska on joulu. Samaan hengevetoon on vuonna 2018 puhuttu erittäin paljon maapallon lämpenemisestä ja siitä, kuinka jokaisen tulisi vähentää kulutusta, matkustamista ja syödä ekologisesti parantaakseen maapallon tilannetta. Moni onkin ryhtynyt omassa pienessä elämässään toteuttamaan pieniä päivittäisiä ympäristötekoja, joista kerrotaan julkisesti. Myös se, että maailmassa on paljon köyhyyttä ja ihmisiä, joilla ei ole varaa edes perustarpeisiin, on laittanut ihmisiä toimimaan, ainakin omien sanojensa mukaan.  Päteekö ekologinen ajattelu nyt myös jouluna? Onko tavaroiden ostamista vähennetty? Onko ruokaa ostettu vain omaa tarvetta vastaava määrä? Paljonko tulee roskia? Onko hyväntekeväisyyden näkökulmaa mietitty myös jouluna? Niinkuin ihan missä tahansa asiassa, on erittäin tärkeä elää arvojensa mukaisesti rehellisesti, ei vaan tiettyinä ajanjaksoina, mikä milloinkin itselleen sopii. Olen huomannut valitettavasti, että tässä asiassa liian usein kyse on kuitenkin vain ekologisesta oman egon kiillottamisesta tai opportunistisesta käyttäytymisestä itse valitun ns. hyvän aatteen puolesta. Ei siitä, että oikeasti oltaisiin huolestuneita maapallon ilmaston tilasta tai köyhyydestä. Tehdään asioita, koska suuri yleisö katsoo sitä hyvällä. Tämä ristiriita näkyy näin jouluna. Valitettavasti moni on vieraantunut siitä, että tultaisiin vähällä ja pienellä toimeen, ja vähennettäisiin kaikkea kulutusta. Juhlaan tarvitaan hulppeat puitteet, jotta se tuntuisi joltain. Tarvitsemme materiaa tuomaan meille joulun tunteen.  Haluaisin jokaisen hieman miettivän, millaisen joulun meinaa tänä vuonna viettää, ja kohtaako se niiden ajatusten ja toimintatapojen kanssa, miten on asioista puhunut tai ajatellut. Olisiko jotain asioita, mitä olisi voinut tehdä ehkä eri tavoin? Korostan sitä, että on tärkeä seistä omien sanojen takana ja elää rehellistä elämää tässäkin asiassa.    Translation: WHAT KIND OF CHRISTMAS ARE YOU GOING TO CELEBRATE?   Christmas...
Aika palautua – It’s time for recovery

Aika palautua – It’s time for recovery

Olen aiemminkin kirjoittanut aiheesta uni ja palautuminen, mutta näin joululoman alla ajattelin hieman kirjoittaa aiheesta uudestaan. Huomaan itse, että kiire on ollut marraskuusta tähän päivään aika kova. Jotenkin sitä valmistautuu pidempään lomaan ja haluaa saada asiat tehtyä. Huomaan, että lepo ja palautuminen sekä yöllä, että päivällä on ollut keskinkertaista. Aamulla on pitänyt herätä aikaisin, päivät ovat menneet työn vauhdissa ja loput työt ovat usein jääneet illaksi tehtäväksi. Olen oppinut tunnistamaan, milloin stressi alkaa vaivamaan, kun heräilen 4-5 aikaan aamuyöstä ihan virkeänä, vaikka yöunien kokonaiskesto on ollut reilusti alle 7 tuntia. On selvää, että joskus elämässä tulee eteen hektisempiä vaiheita, jolloin lepo ja palautuminen jäävät vähemmälle. Se on ihan normaalia. Olen käynyt itseni kanssa keskustelun, ettei pitkään kyseistä tilaa voi jatkaa. Muita merkittäviä asioita, joita olen pistänyt merkille on, että ruokahalu on selkeästi erilainen näinä päivinä. Illalla nälkä jatkuu napostelunälkänä, vaikka söisi normaalin päivällisen. Unen puutteessa elimistössä erittyy vähemmän leptiiniä ja enemmän greliiniä, mikä saattaa olla yksi syy ruokahalun lisääntymiseen. Eli pitkäaikaisen levon puutteessa, paino alkaa helposti salakavalasti nousemaan, vaikka liikkuisi normaalisti. Olen myös kireämpi tällaisina päivinä. Tuntuu, että pienetkin asiat tuntuvat ärsyttävän ja pinna on paljon lyhyempi. Myös vaativa aivotyö on haastavampaa.  Tuntuu, että ajatus katkeilee ja muisti pätkiin. Huomaan siis merkittävää suorituskyvyn ja mielialan laskua sekä elimistön toiminnan muutoksia. Teemme töitä enemmän ja nukumme vähemmän kun koskaan ja ruutuaika lisääntyy. Haluamme olla tehokkaita, treenata ja saada asioita aikaan, mutta pyhitämme levolle ja palautumiselle aikaa yhä vähemmän aikaa. Olemme jatkuvassa kierteessä, jossa aivojamme kuormitetaan liikaa. Jotain toimenpiteitä muutoksia tai aktiivisia päätöksiä on tehtävä. Tärkeintä olisi katsoa isoa kuvaa. Me emme voi korvata viikon huonoja yöunia viikonloppuisin tai loma-aikoina, vaan...
Vastuu elämästä – The responsibility for your life

Vastuu elämästä – The responsibility for your life

Olen pistänyt merkille, että ihmiset käyttävät paljon aikaa haaveiluun:  ”kunpa olisi aikaa tehdä itselle tärkeitä asioita, kunpa olisin hyvässä kunnossa, kunpa saisin nukkua enemmän, mutta kun…” Vallitsevaan tilanteeseen on aina jokin selitys. Monet tuskailevat arjen kiireiden kanssa ja yksinkertaisesti sen kanssa, että elämässä on liikaa asioita meneillään. Jos elämänlaatusi on merkittävästi heikentynyt, voit huonosti ja olet alkanut miettimään muutoksen tekemistä, on tärkeä ymmärtää muutama asia. Muutos vaatii aina motivaation, aktiivista päätöksentekoa, kompromisseja sekä vastuunottoa monen asian suhteen. Jokainen tietää, ettei muutos tapahdu itsellään. Usein kuulee sanottavan, että perheen kiireet vie niin paljon aikaa tai minulla on niin epäsäännöllinen työ, etten vaan kertakaikkiaan ehdi ja pysty toimimaan järkevästi. Usein keskusteluissa syy tilanteeseen löytyy aina itsensä ulkopuolelta. Kaikki vaihtoehdot ovat ikäänkuin mahdottomia. Näissä tilanteissa huomaamattasi aiheutat itsellesi lukon, joka estää sinua tekemästä muutosta. Alat itse elämään, selittämään ja uskomaan tätä tarinaa, jolloin siitä lopulta tulee sinulle totuus. Kannattaa miettiä tarkkaan mihin uskoo. Usein alamme selittämään itsellemme näitä tarinoita, sillä jokin osa meistä, joka ei halua muutosta, haluaa pysyä vanhassa tutussa ja turvallisessa. Pidämme mieluummin kiinni tutusta, turvallisesta ja sellaisesta josta emme nauti, vaikka tuntemattomaan hyppääminen olisi monin verroin parempaa. Tässä tilanteessa on ensimmäiseksi hyvä käydä keskustelua itsensä kanssa, kuinka paljon oikeasti haluan muutosta ja mitä minä ylipäänsä haluan. On tärkeä ymmärtää, että me olemme täysin itse vastuussa omasta elämästämme ja siitä suunnasta, mihin haluamme sen menevän. Me emme voi uhriutua ja ajatella, että me emme voisi vaikuttaa asioihin ja siihen mitä elämässämme tapahtuu. Teemme kaikki päätökset ja valinnat itse. Jos työ tuntuu hallitsevan elämääsi, olet itse antanut sen hallita elämääsi. Jos koet, että ystävät vievät liian paljon aikaasi ja energiaasi, olet...
Miten sinä käytät aikasi? – How do you invest your time?

Miten sinä käytät aikasi? – How do you invest your time?

Ihmiset tekevät paljon töitä. Kaikki ovat kiireisiä ja tuntuu, että eniten harmitellaan sitä, ettei aikaa jää itselle ja vapaa-ajan harrastuksille. Huomaan, että töitä tehdään iltaisin ja joskus viikonloppuisinkin. Laitamme kaikki muut asiat oman itsemme edelle. Ihmisten on vaikea arjen kiireen keskellä tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia, joihin kyllä kannustan jossain vaiheessa myös varaamaan aikaa. Elämä ei voi olla kiireessä juoksua vuodesta toiseen. Pieniä arjen selviytymiskeinoja on tehdä hieman ajankäytön suunnittelua, kalenterin siivousta sekä organisointia. Tässä yhteydessä on hyvä opetella sanomaan ei määrätyille asioille, oli ne sitten ihmissuhteisiin tai työhön liittyviä. Kalenterin tapahtumat on hyvä jakaa erilaiseen tärkeysjärjestykseen tai eri kategorioihin kiireellisyyden mukaan: tärkeät asiat, jotka pitää hoitaa mahdollisimman nopeasti (muista, että näitä ei voi olla kaikki kalenterin asiat)tärkeät asiat, joilla ei ole kiireei tärkeät asiat, joilla ei ole kiire (voit unohtaa nämä samantien) ei tärkeät asiat, joilla on kiire Tärkeimpiä ja kiireellisimpiä asioita ei voi olla aina työpaikan paukkuvat deadlinet tai kokoukset. Omat liikunta-aktiviteetit ja aika läheisten kanssa on hyvä laittaa tärkeysjärjestyksessä korkealle. Ole myös rehellinen siitä, kuinka paljon jotain haluat, koska yleensä rakkaille ja tärkeille asioille investoidaan automaattisesti aikaa. Jos siis liikkumaan lähteminen tuntuu aina yhtä työläältä, mieti onko se sinulle tärkeää aidosti ja tuleeko sitä tehtyä. Joskus erilaiset kauppakassipalvelut voivat olla apuna viikko-ohjelmassa, kun on kyse tärkeistä ja kiireellisistä asioista. Tärkeitä asioita joilla ei ole niin kiire, ovat esimerkiksi pidemmän tähtäimen elämän suunnitelmat ja ajatukset siitä, mihin suuntaa haluaa elämän kulkevan. Näille asioille on jossain vaiheessa satsattava aikaa.  Eli jos mietitään, että nukut sen 7-8 tuntia ja töissä menisi 8-9h, 3-4 tuntia menisi työmatkoihin ja muihin arjen sekä perheen asioihin, jää sinulle edelleen kuitenkin pari tuntia omaa aikaa...
Elämän merkityksellisyys – The meaningfulness of life

Elämän merkityksellisyys – The meaningfulness of life

Työn merkityksellisyydestä puhutaan nykyisin enemmän, mutta myös siitä, mikä elämässä on merkityksellistä. Luin hiljattain useampiakin artikkeleita FIRE- ajattelumallista (Financial Independency Retire Early), jonka filosofia perustuu siihen, että elämän merkityksellisyys tulee siitä, että halutaan saavuttaa taloudellinen riippumattomuus ja eläköityminen jo aiemmin. Aatteessa ollaan valmiita nipistämään elinkustannuksista ja säästämään, jotta kyettäisiin elämään ’’vapaata’’ elämää.  Merkitys elämään löytyy työn ulkopuolelta tai ainakin, että töitä tehdään vapaammin, taloudellisemmin ja määritellään itse miten paljon sitä tehdään ja missä. Elämäntapamme ovat muuttuneet, mutta myös tapamme tehdä töitä ja ylipäänsä suhtautuminen elämään. En tiedä katsonko itse maailmaa eri tavoin, nyt kun 40-ikävuotta tulee pian täyteen. Elämän rajallisuus on tullut vasten kasvoja, mutta huomaan myös, kuinka erilainen ajatusmaailmani on verrattuna aikaisempaan. Luin Helsingin Sanomista nuorten ajatuksia työstä ja siitä, mitä se heille merkitsee. Mielenkiintoista oli se, että nuorille pojille etenkin status ja taloudellinen menestys olivat tärkeitä asioita. Jotenkin nuorena sitä ajattelee paljon enemmän mainetta ja mammonaa. Pitkäjänteinen ajattelu ja itsensä miettiminen erilaisissa tilanteissa tulevaisuudessa on vielä haasteellista. Ajattelemme tällöin hyvin paljon omien vanhempiemme ajatusten mukaan. Pitäisi hankkia hyvä opiskelupaikka ja sen jälkeen kunnon työ. Monesti iän myötä uraorientoitunut elämä menettää kuitenkin merkitystään. Merkitys elämään tulee erilaisista asioista riippuen arvomaailmastamme. Jos merkityksellisyys tulee voimakkaasti statusten saavuttamisesta ja materiasta, voi yllättyä siitä, ettei näiden tavoitteiden saavuttaminen tee pidemmän päälle onnelliseksi. Monelle on jopa vaikea muuttaa omaa ajatustapaa, jos on ajatellut pitkään määrätyllä tavalla ja tavoitteet on asetettu korkealle. Saattaa olla kivuliasta huomata, ettei haluakaan samoja asioita, kun vanhemmat tai, että merkitys elämään tuleekin ihan erilaisista asioista kuin ennen. FIRE- ajattelu on mielenkiintoinen. Hienoa on, että ihmiset uskaltavat ajatella rohkeasti ja halutaan luoda erilainen sekä omannäköinen tulevaisuus. Työn ulkopuolelta löytyy...