Yhdessä vai erikseen? – Together or not?

Yhdessä vai erikseen? – Together or not?

Viime aikana on ollut paljon artikkeleita sekä kolumneja rakkaudesta,  parisuhteista ja eroista, joissa käsitellään ongelmia ja syitä miksi usein ihmiset ajautuvat erilleen. Kirjoitan hieman omia näkemyksiäni ja asioita, joita olen havainnut omassa elämässäni ja myös katsellessani ympärilleni. Hyvä parisuhde on päivittäistä sitoutumista ja työskentelyä yhteisiä tavoitteita kohti. Se on arvo- ja ajatusmaailman yhteneväisyyttä sekä mielen joustavuutta.

Jos katson itseäni yli kymmenen vuotta taaksepäin ihastumiset, rakastumiset ja ihmissuhteet ovat liittyneet kaikki tarvitsevuuteen ja riippuvuuteen. Minä tarvitsen sinua, jotta voisit tehdä minut onnelliseksi.  Toisesta on muodostunut ihannekuva, jollaisena toinen halutaan nähdä. Ajatus on usein se, että jos jokin asia alkaa toisessa ärsyttämään, se voidaan muuttaa. Toista kohtaan luodaan valtavasti vaatimuksia sekä odotuksia. Usein myös vääränlainen kiintymys- tai riippuvuussuhde tekee suhteen dynamiikasta todella haastavan. Toinen ikäänkuin on oman itsensä jatke.  Uskallan väittää, että monet suhteet ovat rakennettu sellaiselle pohjalle, että työ oman itsensä kanssa on kesken tai sitä ei koskaan ole edes aloitettu. Kun et tunne itseäsi, miten voisit olla tasapainoisessa suhteessa toisen kanssa? Miten voit tietää, millainen kumppanin tulisi olla, jos et edes tunne itseäsi? Erilaiset omat epävarmuudet ja kommunikaation puute aiheuttavat paljon ongelmatilanteita. Haavemaailmassa ideaalein tilanne olisi se, että kaikki kävisivät jonkin aikaa psykoterapiassa tai jollain muulla tapaa harrastaisivat itsetutkiskelua sekä olisivat muutamia vuosia yksin, ennen parisuhteen solmimista. Missä vaiheessa ihminen ehtii tutustua itseensä ja omiin ajatuksiinsa, jos parisuhde on alkanut nuoruudessa, jonka jälkeen on menty naimisiin ja lapset on saatu heti perään? Missä on tilaa kasvaa? Meidän ajatuksemme ja arvomaailmamme kehittyvät, kypsyvät ja muuttuvat kuitenkin vasta vuosien elämän myötä. Näissä pitkään jatkuneissa suhteissa kriisit ja kipuilut käydään usein ennemmin tai myöhemmin, koska kysymykset, kuka minä olen, mitä minä oikein haluan, ja olenko valmis elämään tuon toisen kanssa lopun elämääni, tulevat väistämättä jossain vaiheessa eteen. Tämä on se hetki, jossa joko valitaan ero tai jatketaan yhdessä. Olisiko siis hyvä ratkaisu kaikissa kriisisuhteissa ottaa vähintään vuoden ero ja mietintä-aika, ennen kuin lopullisia päätöksiä tehtäisiin? Suhteiden ongelmia voidaan korjata, jos molemmat ovat siihen halukkaita, mutta jos suhteessa on menty siihen pisteeseen, että jäljellä on vain toisen halveksuntaa, on aika lähteä eri teille. Tästä tilanteesta on enää vaikea lähteä yhdessä eteenpäin.

Tärkeitä asioita parisuhteessa on erillisyyden ymmärtäminen. Vaikka ollaan yhdessä, tiedostetaan omat ja toisen rajat. Tarvitsemme jokainen tilaa, vapautta ja oma aikaa. Tarvitsemme omaa kaveripiiriä ja harrastuksia. Vastapainoksi on kuitenkin myös tärkeä löytää niitä molempia yhdistäviä asioita ja kiinnostuksen kohteita, jotta suhteella olisi mahdollisuus toimia. Pitää muistaa, ettei sitoutuminen toiseen ole ristiriidassa vapauden kanssa. Voimme olla sitoutuneita parisuhteeseen säilyttäen erillisyytemme.

Tärkeää olisi uteliaisuus toisen kiinnostuksen aiheita kohtaan sekä uteliaisuus toiseen ihmisenä, ei vain kumppanina. Kun olemme uteliaita tuntemaan toista syvemmin, kommunikoimme toisen kanssa paremmin. Emme tuomitse toista niin herkästi tai oleta asioita ja tee vääriä johtopäätöksiä. Riidan tullen, olisimme valmiita katsomaan omaa toimintaamme kriittisesti ja ottamaan vastuuta niistä asioista, joihin me itse olemme osallisia. Tarpeen tullen pyytämään anteeksi, käydä rakentavaa keskustelua ja ehdottaa, miten minä voisin toimia paremmin, jotta saataisiin asiat toimimaan. Merkittäviä asioita suhteessa on toisen arvostaminen ja sen osoittaminen pienillä teoilla päivittäin. Kuuntelemisen taito pätee kaikissa sosiaalisissa suhteissa. Muistetaan kuunnella mitä toisella on sanottavana ja ollaan valmiita myös itse keskustelemaan ja avautumaan omista tunteistamme. Hyvä kommunikaatio on yksi merkittävimmistä asioista suhteen toimivuutta ajatellen. Kosketus on olennainen osa parisuhteen kommunikointia. Sen voimaa ei saisi väheksyä. Kosketuksella voimme ilmaista hyvin erilaisia tunteita: kiitollisuutta, onnea, rakkautta ja myötätuntoa. Kosketuksella osoitamme rakkautta toiselle ja se ylläpitää läheisyyttä.

Kaikki lähtee siitä, että toinen tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on. Hyväksyisimme sen tosiasian, että olemme kaikki epätäydellisiä. Lakkaisimme vaatimasta ja asettamasta suuria odotuksia toista kohtaan. Toista ei voi muuttaa. Osaamme nähdä toisen ihmisenä, jonka kanssa haluamme jakaa yhteisen elämän.  Haluamme saada omalla käyttäytymisellä ja toiminnalla toisen parhaat puolet esiin. Yhteisten unelmien ja projektien löytäminen on tärkeää, sillä niiden avulla vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parisuhde näyttää olevan vaikea laji, mutta ei sen pitäisi olla vaikeaa. On hyvä muistaa haastavassa tilanteessa, että jokainen on suhteessa vapaasta tahdostaan. Yhtä hyvin voi valita olla yksin.

Translation:

TOGETHER OR NOT?

Lately there has been many articles and columns about relationships, love and divorces. What kind of problems we face and why so many people go their separate ways. I’m going to write about my thoughts and opinions based on my own experience and what I’ve noticed around me. A good relationship needs daily commitment. It’s about having similar values and mindset and a flexible mind.

When I look back to my past relationships when I thought I’ve been in love, the relationships were actually based much on codependency.  I need you to make me happy.  I created an ideal picture of the other in my mind. If there was something that annoyed me or something that I didn’t like, I thought that it can be changed. People set so much unrealistic expectations to the others and are codependent in their relationship which makes the dynamics very complicated. The other is seen as an extension of oneself. In my opinion many relationships are built on a weak foundation. Basically I mean that people hasn’t gone through their personal growth and development process. Either it’s unfinished or it has never been started in the first place. I’m just wondering how can you ever build a strong and healthy relationship if you don’t know yourself? How can you define how the other should be, if you don’t even know who you are? Usually insecurities and lack of communication cause many of the disagreements. In the dream world the best thing would be that everybody would spend time alone a couple of years before starting a relationship and make time for self-reflection. When do people have the time to self-reflect or grow if the relationship started at a young age? Fact is that our values and way of thinking changes when we get older. Whether we wanted or not in these long relationships, people will have to go through their personal processes. The questions who am I and do I want to share my life with this person the rest of my life have to be asked sooner or later. This is usually the point when we choose to go on our separate ways or continue together. In those hard situations, would it be a good thing to separate temporarily for example for a year to have some time to self-reflect before making any final decisions? Relationships can be fixed if both are willing to invest to each other. If there’s just contempt, it’s time to move on.

It’s important to understand the separateness in a relationship. It’s much about setting boundaries between your partner . We need personal space and own time, friends and hobbies. But we need also those similar interests that connect us in our relationships. It’s about finding the balance between these two. We must remember that being committed to the relationships doesn’t mean that you lose your freedom.

The most important thing is to be curious to the other not only as a partner but as a human being. When we are curious, we communicate better. We don’t judge the other so easily and make wrong assumptions. When we are arguing, it’s very important to look our own behaviour instead of always blaming the other. We should take the responsibility of our own part and admit it. Apologize and communicate how could I do something better next time. It’s important to value the other by doing small little things every day that shows how much you care. To listen what the other has to say and to be ready to communicate and open ourselves. I would rate communication very high in the importance of maintaining a healthy relationship. Remember to touch, because it’s is a part of communicating. By touching we can express different feelings: happiness, love, compassion and being thankful. Touching is a way to express love and intimacy.

The relationship is balanced when the other is seen, heard and valued as they are by admitting the fact that we are all imperfect. We should stop setting high expectations and rules to the other. We should see the other as a person we want to share our life with. And by our own behaviour try bring the best out of the other. To have mutual dreams and projects will strengthen the bond and the feeling of togetherness. Relationships are seen as a difficult part of life but it shouldn’t be so. It’s always good to remember that everyone is in a relationship by their own will. There is always the option to choose to be alone.

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *