Money talk

Money talk

Tein Instagramiin hiljattain postauksen rahasta ja sen käytöstä. Päätin avata hieman ajatuksiani laajemmin blogiini.

Olen tosiaan jo pidemmän aikaa miettinyt suhtautumistani rahaan ja materiaan. Jo salin omistamisen aikaan jouduin pakosti elämään niukasti, koska ensin piti maksaa palkat ja muut kulut, sen jälkeen vasta kykenin ottamaan itselleni jotain, mitä potista jäi. Eipä siitä paljon jäänyt. Joskus jouduin viemään pulloja kauppaan, jotta sain itselleni ruokaa. Se oli omalla tavallaan merkityksellistä aikaa, joka muutti ajatusmaailmani täysin. Elin ennen, etenkin Finnairilla työskennellessäni todella tuhlailevasti, sillä tällöin kaikki maailman ostosmahdollisuudet olivat saatavilla.

Merkityksellisin asia oli oivallus siitä, että rahan vähäisyys ei tehnyt onnettomaksi tai vienyt jollain tapaa vapauksia. Nautin elämästä ihan samalla tapaa kuin ennenkin. Ylimääräinen ostaminen oli vain jäänyt pois, jonka tajusin nyt myöhemmin itseasiassa vain lisänneen ahdistusta. Ostamisen jälkeinen morkkis oli tuttu tunne. Mietin usein tarvitsinko todella tätä. Ostaminen toi vain hetkeksi mielihyvää, jonka jälkeen tunne laantui. Huomasin käyttäväni aina samoja lempivaatteitani, joten niitä oli aivan liikaa. Suurin herätys tapahtui muutama kuukausi sitten, kun löysin kolme isoa kassillista vaatteita, joita olin aikanaan laittanut pois, jotta voisin ostaa uutta tilalle. Täysin käyttökelpoisia vaatteita kassikaupalla. Otin suurimman osan niistä takaisin käyttöön. Päätin myös myydä ylimääräiset vaatteet ja tavarat, joista luopuminen on tuonut lisää hyvää oloa ja merkityksellisyyttä. Minulla ei ole tällä hetkellä juurikaan ylimääräistä tavaraa tai omaisuutta. Vaatteita, muutama huonekalu ja kirjoja. Tämä on tuonut minulle paljon lisää vapautta ja elämän keveyttä. Jäin paljon pohtimaan taannoin Helsingin Sanomien artikkelia vapauden kokemuksesta. Siinä kerrottiin, että vauraus toisi vapautta sen kautta, että on jonkinlainen kontrollintunne elämästä. Varmasti osittain totta, mutta mielestäni vauraus tuo vapautta vain tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen se alkaa rajoittamaan sitä ja todellista kontrollia elämästä meillä kenelläkään koskaan tule olemaan.

Jotenkin tuntuu, että yhteiskunta vie ihmisten ajatuksia siihen suuntaan, että pitää ostaa ja omistaa koko ajan enemmän. Tämä ajaa siihen, että pitää tehdä kaksin käsin töitä, jotta pystyy ylläpitämään omaa elintasoaan. Toki elinkustannukset ovat myös nousseet, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, että töitä pitää tehdä kovasti. Helsingin Sanomissa oli hyvä artikkeli valinnanvapauksista, mikä kertoo siitä, että nykyihminen tylsistyy nopeasti ja koko ajan pitää olla lisää vaihtoehtoja, vaikka itseasiassa liian suuri valikoima johtaa kuitenkin lopulta kärsimykseen, ahdistukseen ja pettymykseen. Frank Martela toteaa hyvin: ”emme ole ihmisinä tottuneet elämään kaiken tämän runsauden keskellä. Suurimman osan ihmiskunnan historiasta niukkuus on ollut määrittävä tekijä, ei runsaus.” Meille kuitenkin myydään sitä ajatusta, että kaikkea pitää olla paljon ja, että materia korreloisi onnellisuuden kanssa.

Kerroin hieman instagram postauksessani siitä, kuinka olen löytänyt ihan uudenlaista mielihyvää säästämisestä ja siitä, että yritän tulla joka viikko mahdollisimman pienellä toimeen. Tietysti määrätyt vakiokulut pyörivät, kuten asumiskulut, netti, puhelin ja vakuutukset. Joogakortti ja Uimastadionin kausikortti on ainoa liikuntakulu, mihin sijoitan rahani. En käy ulkona syömässä, lounailla tai kahveilla. Ostan kerran viikossa isomman määrän ruokaa ja siitä riittää pidemmäksi aikaa. Auton käytöstä olen luopunut. En koe, että olisin jäänyt mistään paitsi, päinvastoin, sillä saan suunnatonta mielihyvää, kun olen saavuttanut 12-15 euron viikkoja. Elämäni on menossa kohti merkityselämää, jossa haluan lisätä omaa vapauttani sillä, ettei minulla olisi taloudellista taakkaa harteillani. Olen saanut maksettua velkani pois ja lisää en ole enää valmis ottamaan.

Tärkein ajatus on se, että merkitys tulee täysin muista asioista, kuin materiasta. Se tulee sosiaalisista suhteista ja kohtaamisista, hyvän tekemisestä, vapaa-ajasta sekä tässä hetkessä olemisesta. Olen kokenut tilanteen, ettei minulla ole rahaa, joten tiedän, että kaikesta selviää ja aina pääsee jotenkin jaloilleen. Pahimman pelon kohtaaminen, vie pelon pois. Suurin pelkohan monelle on juuri se, että mitä jos ei olekaan rahaa. Tämä saa meidät usein vaan haalimaan lisää ja enemmän ”pahan päivän” varalle. Se on niin totta, että vähemmän on enemmän.

 

English translation:

MONEY TALK

I recently made an Instagram post about money. I decided to open up my thoughts more broadly in this blogpost.

I have for some time been thinking about my approach to money and owning. Already at the time of owning the gym I was forced to think about how to spend money. First I had to pay the wages and other expenses, then I was able to take myself something that was left and there wasn’t much left. Sometimes I had to return the bottles to the grocery store to get myself food. It was in its own way a meaningful time that completely changed my mind. I used to spend a lot of money, especially when I was working at Finnair, because then all the shopping opportunities in the world were available.

The most important thing was the realization that the scarcity of money did not make me unhappy or that I would somehow lose my freedom. I enjoyed life the same way as before. I just left the extra buying out, which I realized later in fact just increased my anxiety. The post-purchase hangover was a familiar feeling. I often wondered if I really needed this. Buying was just giving pleasure for a moment, after which the feeling ceased. I also noticed that I always used the same favourite clothes, so there were too many of them. The biggest awakening for me was when a few months ago I discovered three big bags of clothes that I had put away to buy new ones. I took most of them back. I also decided to sell extra clothing and goods at the flea market which actually gave me in return more happiness, freedom and meaningfulness. I don’t own much stuff or anything at the moment. Some clothes, a few furniture and books. This has brought me much more freedom and lightness in life. I was wondering a lot the article from Helsingin Sanomat about the experience of freedom. It said that wealth would bring freedom by having some more sense of control over life. In my opinion it’s only half the truth, cause I think wealth brings freedom only to a certain point, after which it starts to limit it and the fact is that real control over life we ​​will never have.

Somehow it seems that society takes people’s thoughts in the direction that you have to buy and own more and more. This leads to the need to work a lot in order to maintain your standard of living. Of course, the costs of living has also risen, which contributes to the must to do more. There was a good article about the freedom of choice in Helsingin Sanomat, which tells us that modern people are bored quickly and that there must be always more and more alternatives available. Although in fact, too large variety of choices will eventually lead to suffering, anxiety and disappointment. Frank Martela says well: ” As humans, we are not used to living in the midst of all this abundance. For most of human history, scarcity has been a determining factor, not abundance.” However, we are sold the idea that we should own more and that wealth correlates with happiness.

I told in my instagram post about how I have found a whole new kind of pleasure by saving more and the fact that I try to spend less money every week. Of course there is the fixed standard costs like housing costs, web, phone and insurances. The yoga card and the Swimming Stadium season card are the only expenses for health and wellbeing I have. I don’t go out for dinners, lunches or coffees. I buy a bigger amount of food once a week and it’s enough for a longer time. I don’t use the car anymore. I do not feel that I would have missed out on anything, actually the contrary, because I get great pleasure when I have reached 12-15 euros weeks. My life is going towards more meaningfulness in which I want to increase my freedom by not having the financial burden on my shoulders. I have paid all my debts and more I am no longer willing to take.

The most important idea is that the meaning comes from other things than materia. It comes from social relationships, doing good, being free, and being in this moment. I have experienced the situation that I have no money, so I know that I will survive and somehow always get back on track. To face the worst fear, takes the fear away. Basically the biggest fear for many is to lose all their money. This often leads people to try save more and more to be prepared for the worst . It is so true that less is more.

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *