Hyväksy epäjärjestys: Irtipäästämisen voima aidossa valmennuksen muutoksessa

Valmennuksessa on houkuttelevaa luottaa strukturoituihin työkaluihin, malleihin ja viitekehyksiin. Ne tuovat selkeyttä, ennustettavuutta ja mitattavia tuloksia. Rakastamme tuloksia, koska ne näyttävät hyviltä paperilla. Ne tyydyttävät hallinnan ja varmuuden tarpeemme. Ne antavat meille jotain konkreettista osoittaakseen, että muutos on tapahtunut. Valmentajina haluamme usein olla ne, jotka mahdollistivat muutoksen. Tuntuu hyvältä sanoa: "Katso, teimme jotain, jolla oli merkitystä."

Mutta tässä on hiljainen totuus, jonka me kaikki kohtaamme jossain vaiheessa: elämä on sotkuista, eikä se lakkaa olemasta sotkuista.

Asiakkaat eivät tule valmennukseen ratkaistavina ongelmina. He tulevat monimutkaisina, elävinä ihmisinä. Heillä on ristiriitoja, tunteita, epävarmuutta ja kaipauksia. Mitä syvemmälle menemme aiheisiin, kuten identiteettiin, tarkoitukseen tai varjotyöhön, sitä enemmän tämä monimutkaisuus vastustaa strukturoituja ratkaisuja.

Usein turvaudumme viitekehyksiin tai tekniikoihin, ei aina siksi, että asiakas tarvitsee niitä, vaan koska me tarvitsemme niitä. Kaipaamme rakennetta, kun asiat tuntuvat epävarmoilta. Vaikka työkalut ja mallit voivat auttaa, meidän on kysyttävä: tukevatko ne asiakkaan kasvua vai rajoittavatko ne sitä? Käytämmekö niitä kutsuaksemme heitä löytämään uusia kokemuksia vai välttääksemme epämukavuutta?

Joskus halu käyttää tiettyä työkalua tai pyrkiä tiettyyn lopputulokseen liittyy enemmän meihin itseemme. Haluamme tuntea olevamme päteviä, vaikuttavia ja tarpeellisia. Haluamme uskoa tekevämme jotain arvokasta. Mutta kenen tarpeita me todella palvelemme? Tuemmeko todella asiakkaan kasvua vai jahtaammeko vain tuloksia vakuuttaaksemme itsemme?

Hiljaisen paineen päästäminen irti on osa todellista työtä. Valmennus ilman agendaa tarkoittaa korjaamisen, ratkaisemisen tai vaikutuksen tekemisen tarpeen vapauttamista. Se tarkoittaa edessämme olevaan henkilöön luottamista, vaikka hän tuntisi olonsa jumissa, epäselväksi tai ei näyttäisi edistyvän. Kaikki sessiot eivät johda oivalluksiin. Kaikki keskustelut eivät johda läpimurtoon. Joskus tärkeintä on yksinkertaisesti pitää tilaa ja antaa sotkun olla siellä yrittämättä siivota sitä.